Koronainfo

Tältä sivulta löydät Aallon Groupin neuvontapalveluita tuottavien juridiikan, verotuksen ja taloushallinnon erikoisasiantuntijoiden toimesta koostettuja yrittäjiä ja liike-elämän toimijoita koskettavaa ajankohtaista tietoa.
Haluatko tiedot päivityksistä?

Neuvontapalvelumme tukee hankalissa kysymyksissä

Heräsikö sinulla kysyttävää? Neuvontapalvelumme juridiikan, verotuksen ja taloushallinnon erikoisasiantuntijat palvelevat sinua osoitteessa neuvonta@aallon.fi

Sivua päivitetty: 8.5.2020 klo: 10.30

Yritystoimintani sakkaa, mitä voin tehdä?

Mistä aloittaa: Lainarahoitus pankeista?

Ensimmäisenä tulisi olla yhteydessä oman pankkisi tai pankkien yhteyshenkilöihin. Useat pankit ovat informoineet mahdollisuuksista ratkaisuista asiakkaidensa tilapäisiin rahoitusongelmiin. Näitä ovat esimerkiksi limiittimuotoiset luotot ja olemassa olevien lainojen lyhennysvapaaratkaisut. Myös asuntolainoihin ym. yrittäjien henkilökohtaiseen talouteen vaikuttaviin rahoitustuotteisiin voi hakea joustoa. 

Useat julkisen talouden tukimallit kuten esimerkiksi Finnveran takaukset realisoituvat rahoituslaitosten kautta.  

Tärkeää on olla yhteydessä rahoittavaan pankkiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, eikä vasta viimeisessä hädässä. Mikäli poikkeustilanteessa käyttöpääomaa turvaa pankin luottopäätetty rahoitus, voi olla helpompaa neuvotella joustoja myös muiden liikekumppaneiden kanssa. 

Ajantasaiset raportit yrityksesi taloudellisesta tilanteesta saat omalta kirjanpitäjältäsi. 

Miten Finnveran tukipaketit voivat auttaa minua?

Hallitus on valmistellut hallituksen esityksen Finnveran kotimaan rahoitusvaltuuksien nostamisesta nykyisestä 4,2 miljardin euron enimmäismäärästä 12 miljardiin euroon. Ensisijainen toimintamalli on, että pankit myöntävät rahoituksen ja Finnvera toimii luottojen takaajana.

Finnvera kykenee aiemman valtuuden nojalla lisäämään yritysrahoitusta 2 miljardilla eurolla, joten valtuuden korotus 12 miljardiin euroon mahdollistaa 10 miljardin euron lisärahoituksen yrityksille. Lisäksi nostetaan valtion Finnveralle maksama luotto- ja takaustappioiden korvausosuus 50 prosentista 80 prosenttiin. Noston myötä Finnvera voi kasvattaa riskinottoaan epävarmassa tilanteessa.

Finnvera on lanseerannut Fast track-rahoitusprosessin kasvaneen takaushakemusten määrän käsittelemiseksi. Tällöin Finnveran sivuilta tarkemmin kuvatuin ehdoin takaus voidaan myöntää nopeutetun käsittelyn kautta. Yrityksen näkökulmasta Fast track –asiointi tapahtuu pankin kautta – eli yhteyttä tulisi ottaa omaan pankkiyhteyshenkilöön. Vastaavasti toistaiseksi ei käsitellä hakemuksia, jotka eivät perustu pankin kanssa neuvoteltuun lainaan.

Finnvera tarjoaa seuraavia mahdollisuuksia väliaikaisrahoituksen sujuvoittamiseen:

  • Finnveran alkutakaus ja pk-takaus soveltuvat myös koronaviruksen aiheuttamiin käyttöpääomatarpeisiin.
  • Yksinkertaisin ratkaisu rahoitukselle on pankkilaina, jolle Finnvera voi antaa 80 prosentin takauksen.
  • Pk-takauksen osalta enintään 150 000 euron lainalle
  • Alkutakauksen osalta enintään 100 000 euron lainalle
  • Alkutakaus on tarkoitettu enintään kolme vuotta toimineille yrityksille ja pk-takaus yli kolme vuotta toimineille.
  • Alkutakauksen ja pk-takauksen myöntämisessä keskimääräinen käsittelyaika Finnverassa on 18.3. tiedolla 2 päivää
  • Jos yrityksesi olemassa oleva laina on otettu pankista ja Finnvera on lainan takaaja, ole yhteydessä pankkiin.
  • Pankki hakee Finnveralta suostumuksen lainan lyhennysohjelman muutokseen. Jos sinulla tai yritykselläsi on lainaa suoraan Finnverasta, voit hakea lyhennysvapaata sähköisessä asioinnissa
  • Lyhennyksen maksun lyhytaikainen myöhästyminen ei ole este lyhennysvapaan myöntämiselle

Lyhennysvapaan aikana maksat vain korot ja kulut.

Yrityksellä on oltava kannattavan toiminnan edellytykset sen jälkeen, kun väliaikainen koronan aiheuttama kriisi on ohi ja toimintaympäristö normalisoituu.

Lähteet:

https://www.finnvera.fi/finnvera/uutishuone/uutiset/kriisi-vaikuttaa-yrityksen-kassavirtaan-katso-kysymyksia-ja-vastauksia-koronan-vaikutuksiin-yrityksen-taloudessa

https://www.finnvera.fi/korona

https://www.finnvera.fi/kasvu/finnvera-takauksen-fast-track-menettely/finnvera-takaus-fast-track

Mitä tietoja tarvitsen Finnveran tukea hakeakseni?

Pankeilta saamiemme tietojen mukaan Finnveran tukihakemukseen tässä tilanteessa tarvitaan mahdollisesti ainakin seuraavia dokumentteja:

  • Vuoden 2019 virallinen tilinpäätös TAI alustavat tiedot 2019 tilinpäätöksestä TAI kuluvan tilikauden kirjanpitoajo (tulos ja tase), jos tilinpäätöksestä on yli 6 kk
  • Yhdenkertaista kirjanpitoa tekevät toiminimet: viimeisin verotuspäätös ja tuloslaskelma
  • Käytettävissä olevat vakuudet
  • Miten koronakriisi on vaikuttanut yrityksen liiketoimintaan
  • Suunnitelma haettavan käyttöpääomarahoituksen käytöstä
  • Yrityksessä jo tehdyt ja tehtävät sopeuttamistoimet
  • Liiketoiminnan kannattavuus ja näkymät normalisoituneessa tilanteessa (väliaikaisen koronakriisin jälkeen)

Lisäksi yrityksen tulee varmistaa, että kaupparekisterissä olevat tiedot ovat ajan tasalla. Tämä helpottaa mm. sähköistä asiointia oman pankin kanssa.

Miten Business Finlandin tukipaketit voivat auttaa minua?

Business Finland on avannut Liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa -palvelun. Palvelu on tarkoitettu Suomessa toimiville pk-yrityksille (oy, oyj, ay, ky, osk) joilla on 6-250 työntekijää ja liikevaihto max. 300 m€, joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta. Rahoituksen avulla yritys voi kehittää uusia tuotteita tai toimintatapoja, mutta Business Finland ei korvaa menetetystä myynnistä aiheutuneita tappioita.

Rahoituspalvelujen asiakkaita ovat muun muassa matkailu, matkailun oheispalvelut, luovat ja esittävät alat sekä kaikki toimialat, joiden alihankintaketjujen toimivuuteen koronavirustilanne on vaikuttanut tai vaikuttamassa. Rahoitusta voidaan myöntää myös kotimarkkinoilla toimiville yrityksille.

Rahoitusta ei voida myöntää, jos kyseessä on alle 6 henkilöä työllistävä yritys, suuri yritys, toiminimi, julkinen tai voittoa tavoittelematon organisaatio, säätiö, yhdistys tai ahvenanmaalainen yritys.

Rahoitusta on saatavilla kahta erilaista: esiselvitys ja kehittämisrahoitus. Yritys ei voi hakea molempia rahoituksia samanaikaisesti. Rahoitus on avustusta, eikä sitä tarvitse maksaa takaisin.

Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvion 25.3., jonka nojalla Business Finlandin avustusvaltuuksia nostettaisiin kerralla 700 miljoonaan euroon. Eduskunta hyväksyi muutoksen.

Business Finlandin tuotteet ovat seuraavat:

Esiselvitysrahoitus liiketoiminnan häiriötilanteisiin. Rahoitus, jonka suuruus on enintään 10 000 euroa. Tällä rahoituksella yritys voi selvittää ja suunnitella itselleen uusia liiketoimintoja, korvaavia alihankintaketjuja ja tuotannon organisoimista koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen.

  • Hyväksyttäviä kustannuksia ovat yrityksen oman henkilöstön palkkakustannukset siltä osin kuin henkilöstö tekee selvitys- tai suunnittelutehtäviä sekä selvitys- ja suunnittelutyöhön kohdistuvat ostettavat palvelut.
  • Rahoitettavassa projektissa voidaan selvittää sitä, mikä voisi olla liiketoiminnan uusi mahdollinen suunta, asiakasjoukko ja toteutusvaihtoehdot poikkeusoloissa ja niiden jälkeen.
  • Esiselvityksessä avustuksen suuruus on 80 % projektin hyväksytyistä kokonaiskustannuksista ja ennakkoa voidaan maksaa 70 % myönnettävän avustuksen määrästä.

Kehittämisrahoitus liiketoiminnan häiriötilanteisiin. Rahoitus, jonka suuruus voi olla enintään 100 000 euroa. Tällä rahoituksella yritys voi toteuttaa niitä kehittämistoimenpiteitä, joita se on tunnistanut esiselvityksessä tai muuten omana toimintanaan, ja jotka parantavat yrityksen mahdollisuuksia koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen. Toimenpiteiden tavoitteena tulee olla yritykselle uusia ratkaisuja tuotteisiin tai tuotantoon liittyen.

  • Kehitysprojektissa avustuksen määrä on 80 % projektin hyväksytyistä kokonaiskustannuksista ja ennakkoa voidaan maksaa 70 % avustuksen määrästä.

Lähetä hakemus asiointipalvelun kautta. Liitteitä ei tarvita.

Jos sinulla on kysyttävää ennen hakemuksen jättämistä, suosittelee Business Finland jättämään kysymyksen ja yhteydenottopyynnön sähköpostiste poikkeusrahoitus@businessfinland.fi.

Projektin sisältö kuvataan yhdessä hakemuksen tekstikentässä seuraavasti:

Esiselvitys: Hakija kuvaa, mitä yritykselle uusia asioita se selvittää ja suunnittelee ja miten selvitys- ja suunnittelutyö tehdään (esimerkiksi liiketoimintoja, palveluja, ratkaisuja, korvaavia alihankintaketjuja ja tuotannon/työn uudelleenorganisoimista koronaviruksen aiheuttamassa häiriötilanteessa).

Kehittämisprojekti: Hakija kuvaa, mitä yritykselle uusia asioita projektissa kehitetään ja miten kehitystyö tehdään (esimerkiksi uusia liiketoimintoja, palveluja, ratkaisuja, korvaavia alihankintaketjuja, uusia toimintamalleja työn/tuotannon organisoimiseen häiriötilanteessa). Lisäksi hakija perustelee, miten se uskoo kehitettävien uusien toimenpiteiden parantavan yrityksen kohtaamia koronavirushaasteita.

Lähde:

https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/hairiotilannerahoitus/

[Päivitetty 2.4.2020] Voinko hakea tukea ELY-keskuksesta tai kunnalta?

ELY-keskusten yritysten kehittämishankkeiden myöntämisvaltuutta lisätään hallituksen 25.3. antaman mietinnön mukaisesti 300 miljoonaa euroa, minkä eduskunta sittemmin hyväksyi (aiemmin lisätalousarviossa 50 miljoonaa euroa). Lisävaltuus käytetään erityisesti palvelualojen, mutta tarpeen mukaan myös muiden toimialojen pk-yrityksille koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten hallintaan ja ehkäisemiseen myönnettäviin avustuksiin.

ELY-keskukset rahoittavat yrityksiä, jotka työllistävät 1–5 henkeä.

ELY-keskukset voivat tukea myös toiminimiyrittäjiä ja muita ei-osakeyhtiömuodossa toimivia. Yleisesti Ely-keskusten käyttöön on tarkoitus tehdä rahoitusinstrumentti pk-yrityksille, joilla koronavirus on aiheuttanut poikkeuksellisia markkina- ja tuotantohäiriöitä. Instrumentilla pyritään turvaamaan erityisesti yritysten maksuvalmiutta ja muun yritysrahoituksen saatavuutta.

Yksinyrittäjille avataan kanava hakea 2 000 € suoraa tukea (jota ei tarvitse maksaa takaisin) omalta sijaintikunnaltaan. Tätä avustusta voidaan maksaa 1.3.2020-31.8.2020 välillä aiheutuneisiin kustannuksiin, mikäli yksinyrittäjä kykenee osoittamaan merkittävän taloudellisen tilanteen heikentymisen tai liikevaihdon aleneman 31.12.2019 jälkeen. Käyväksi kuluksi on mainittu esimerkiksi ”tietoliikenne-, sähkö ja sen sellainen”

Tukea voi hakea 30.9.2020 asti. Hakemisen konkreettinen järjestäminen on Kuntaliiton ja Työ- ja elinkeinoministeriön suunnittelupöydällä. Jokainen kunta tulee itse päättämään mikä taho tuen jakaa. Yksityiskohtien tarkentumista seurataan.

Yksinyrittäjiksi lasketaan yrittäjät tai ammatinharjoittajat, joilla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa mukaan lukien freelancer-yrittäjät. Edellä mainituista Työ- ja elinkeinoministeriö on tunnistanut tukikapeikon verkostomuotoisesti muita yrittäjiä työllistävien yritysten osalta ja tätäkin tukilinjaa selvitetään.

Tuki on kokonaisuudessaan valtion rahoittamaa – kokonaisuudessaan 100 miljoonaa euroa, ja osa lisätalousarvion ELY-keskuksille suunnattua osuutta. Tukea voidaan myöntää rinnakkain yrittäjille laajennetun työttömyysturvan kanssa. Tukea myöntävä kunta varmistaa, että tuesta ei tule ylikompensoivaa yritystoiminnan laajuuteen nähden.

Yrittäjille suunnatun Talousapu-neuvontapalvelun toimintakykyä vahvistetaan 500.000 eurolla ja toteutetaan valtakunnallinen toimintamalli talous- ja maksuvaikeuksiin joutuneille yrittäjille.

ELY-keskus suhtautuu myönteisesti käynnissä olevien yrityksen kehittämisavustuksella rahoitettujen hankkeiden toteuttamisaikaan ja sisältöön liittyviin muutoksiin. Tällaisessa tilanteessa ota ensin yhteyttä ELY–keskukseen tarkempien ohjeiden saamiseksi.

Tarvittaessa yritykset voivat hakea yrityksen kehittämisavustuksen maksatusta nopeammassa aikataulussa ja useammassa erässä. Mahdollisten muutosten osalta ole ensin yhteydessä ELY–keskukseen sopiaksesi menettelystä.

ELY-keskusten yritysten kehittämisavustuksella voidaan tukea monipuolisesti pk-yritysten kehittämistarpeita muukaan lukien investoinnit. Talous- tai markkinatilanteiden muuttuessa pk-yrityksiä voidaan tukea esimerkiksi liiketoiminnan kehittämisessä tai uudistamisessa sekä tuotannon uudelleen suuntaamisen edellyttämissä kehittämistoimenpiteissä.

Lisätietoja Ely-keskuksista www.ely-keskus.fi

Lähde:

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/uutiset-2020/-/asset_publisher/zLV23p6BEOJa/content/ely-keskusten-yrityspalvelut-joustavasti-ja-tehostetusti-yritysten-tukena

Voiko yritykseni saada jostain korvausta koronan takia aiheutuneista menetyksistä?

Suosittelemme tarkistamaan yrityksen vakuutusten ehdot ja tarvittaessa olemaan yhteydessä omaan vakuutusyhtiöön. Aiheutuneen vahingon syistä riippuen korvaus saattaa tulla kyseeseen esimerkiksi matkustajavakuutuksesta, sairauskuluvakuutuksesta tai laajasta keskeytysvakuutuksesta. Useat vakuutusyhtiöt ovat kuitenkin jo linjanneet, ettei heidän näkemyksensä mukaan koronaviruksen aiheuttama asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutos ja siitä aiheutunut myynnin väheneminen kuulu korvattavien vahinkojen piiriin.

Julkisuudessa on esitetty vaatimuksia siitä, että valtion tulisi tukea yrityksiä suorilla ja vastikkeettomilla rahansiirroilla esimerkiksi palauttamalla jo aiemmin maksettuja veroja. Toistaiseksi tällaisia muutoksia ei ole tiedossamme.

[Päivitetty 14.4.2020] Joustaako veronmaksu häiriötilanteessa? Mitä jos ennakkoveromaksut ovat liian suuret tulokseen nähden?

Mikäli tilikauden tulosodotuksesi on merkittävästi muuttunut, kannattaa ennakkoveroihin hakea muutosta. Tämä huomioidaan heti seuraavana erääntyvästä ennakkoveroerästä lähtien. Ole ennakkoverojen muutokseen liittyen yhteydessä omaan asianhoitajaasi.

Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että Suomessa Verohallinto myöntäisi automaattisesti lisää maksuaikaa oma-aloitteisille veroille. Ruotsissa tällaiseen menettelyyn on päädytty. Erääntyneille veroille kannattaa sopia maksusuunnitelma, jolloin vältyt verojen perintään ja ulosottoon siirrolta. Ilman maksusuunnitelmaa tästä aiheutuu myös merkintä verovelkarekisteriin, mikäli erääntyneiden verojen summa on yli 10.000 euroa. Ole verojen maksusuunnitelmassa yhteydessä omaan asianhoitajaasi.

Verojen maksujärjestelyä voi hakea helpotetuin ehdoin 25.3.2020 alkaen. Verojen maksujärjestelyssä jo erääntyneille veroille saa siis lisää maksuaikaa, eli verohallinto ei ryhdy verojen osalta perintätoimenpiteisiin, mikäli niistä on voimassa maksujärjestely.

Niissä maksujärjestelyissä, joita tullaan hakemaan 25.3. alkaen ja viimeistään 31.8.2020, huomioidaan seuraavat muutokset:

  • Maksujärjestelyn mukainen ensimmäinen maksuerä on nykyisen yhden kuukauden sijaan vasta kolmen kuukauden päästä maksujärjestelyn hyväksymisestä
  • Verohallinto lisää maksujärjestelyn jälkeen syntyneet uudet verovelat automaattisesti maksujärjestelyyn 31.5.2020 asti
  • Maksujärjestelyssä olevien verojen viivästyskorko alenisi valmistelussa olevan lakimuutoksen myötä 7 prosentista 4 prosenttiin. Alennettua korkoa sovellettaisiin vain 1.3.2020 jälkeen erääntyneisiin maksujärjestelyn veroihin.

Maksujärjestelyyn pääsee vain, mikäli veroja ei ole vielä siirretty ulosottoon ja mikäli kaikki veroihin ja palkkoihin liittyvät ilmoitusvelvollisuudet on hoidettu. Myös aiemmin rauennut maksujärjestely voi Verohallinnon ohjeistuksen mukaan edelleen estää uuden maksujärjestelyn saamisen.

Jos sinulla on voimassa oleva maksujärjestely ja koronavirustilanteesta johtuvia maksuvaikeuksia, voit tehdä uuden maksujärjestelypyynnön 25.3. alkaen. Tekemällä uuden maksujärjestelypyynnön voit saada helpotetun maksujärjestelyn, mikäli pyyntö täyttää maksujärjestelyyn vaaditut ehdot. Siten aiemmasta käytännöstä poiketen voimassa oleva maksujärjestely ei estä uuden maksujärjestelyn saamista.

Verohallinto on 9.4. ilmoittanut, että verojen maksukehotuksia saapuu tällä hetkellä myös niille yrityksille, jotka ovat tehneet pyynnön helpotetusta maksujärjestelystä. Jos olet hakenut helpotettua maksujärjestelyä, voit jättää Omaveron kautta tulleessa yhteenvedossa saamasi maksukehotuksen huomiotta.

Lähteet:

https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/uutiset/uutiset/2020/koronatilanne-voit-hakea-yrityksellesi-maksujärjestelyä-helpotetuin-ehdoin-25.3.-alkaen/

https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/uutiset/

Voiko YEL-maksua muuttaa tai eräpäivää siirtää?

Voit hakea tilapäistä muutosta YEL-vakuutusmaksuusi. Huomioithan, että tämä vaikuttaa eläkekertymän lisäksi YEL-vakuutukseen sidottuihin etuuksiin kuten sairaus- ja tartuntatautipäivärahaan.

Jos yrittäjän työpanoksen arvo jää alle vakuuttamisvelvollisuuden alarajan (7 958,99 € vuoden 2020 osalta), voi YEL-vakuutuksen lopettaa.

Eläkevakuutusyhtiöstä esimerkiksi Varma on sivuillaan ilmoittanut mahdollisuudesta siirtää YEL-maksujen eräkuukausia ja mahdollisuudesta käyttää YEL-joustoa.

Lähde: https://www.varma.fi/muut/uutishuone/uutiset/2020-q1/ohjeita-ja-tietoa-asiakkaillemme-koronaviruksen-vaikutuksista/

Sosiaali- ja terveysministeriö on 19.3.2020 vahvistanut, että eläkevakuutusyhtiöt voivat myöntää ylimääräistä maksuaikaa YEL-vakuutuksen mukaisille maksuille. Ylimääräinen viivästyskoroton maksuaika koskee laskuja, joiden eräpäivä on 20.3.-30.6.2020 välisellä ajalla ja ylimääräistä maksuaikaa voidaan myöntää enintään 3 kuukautta.

Ole yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi, mikäli haluat muutoksia YEL-vakuutuksesi määrään tai vakuutusmaksujen eräpäiviin.

[Päivitetty 18.4.2020] Onko TyEL-maksun maksuaikatauluihin tai määrään tulossa helpotuksia?

Sosiaali- ja terveysministeriö on 19.3.2020 vahvistanut, että eläkevakuutusyhtiöt voivat myöntää ylimääräistä maksuaikaa TyEL-vakuutuksen mukaisille maksuille. Ylimääräinen viivästyskoroton maksuaika koskee laskuja, jotka perustuvat helmi-toukokuussa maksettaviin palkkoihin. Maksupäivää voi siirtää enintään viiden kuukauden päähän palkanmaksukuukaudesta

Ole yhteydessä omaan eläkevakuutusyhtiöösi, mikäli haluat hyödyntää mahdollisuutta pidennettyyn maksuaikaan.

Työeläkevakuutusmaksua laskettaessa huomioidaan aina 2% vakuutusmaksukorko palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden lopusta eräpäivään. Vakuutusmaksukorko on osa työeläkemaksua ja eräpäivän siirto vaikuttaa siten hieman maksettavaksi tulevaan määrään. Vaikutus on kuitenkin selvästi pienempi, kuin jos maksuun lisättäisiin 8 % viivästyskorko. Eräpäivän siirrosta kannattaa siis sopia vakuutusyhtiön kanssa, mikäli laskua ei kyetä maksamaan ajallaan.

Työnantajan TyEL-maksu tulee tilapäisesti alentumaan 2,6 prosenttiyksikköä. Tyel-maksun alennus koskee 1.5.-31.12.2020 välisenä aikana maksettujen palkkojen vakuutusmaksuja. Vakuutusyhtiöistä ainakin Elo on ilmoittanut, että tilapäinen maksunalennus huomioidaan automaattisesti Tyel-maksuissa. Uskoaksemme myös muut vakuutusyhtiöt tulevat huomioimaan muutoksen automaattisesti.

Mitä voin tehdä käyttöpääoman hallinnalla tilanteen parantamiseksi?

Yritä mahdollisuuksien mukaan pienentää varastoon sitoutunutta pääomaa pitämällä varasto niin pienenä kuin se tässä tilanteessa on mielekästä.

Pyri saamaan omilta asiakkailtasi ennakkomaksuja etenkin, jos asiakkaan maksukyky on aiemmin ollut heikko.

Eri rahoitusyhtiöt tarjoavat laskurahoituksen palveluita. Tällöin saat myyntilaskuistasi rahat nopeasti tilillesi liiketoiminnan käyttöön. Tämä rahoitusmalli on usein pankin kautta saatavaa rahoitusta kalliimpaa, mutta et tarvitse myyntilaskujesi lisäksi muita vakuuksia. Tilapäisratkaisuna laskurahoitus voi olla toimiva vaihtoehto etenkin, jos pankkirahoitus ei ole kohdallasi vaihtoehto.

Mikäli yrityksesi on pitkällä aikavälillä kunnossa, voit pyrkiä neuvottelemaan maksusuunnitelmia myös toimittajiesi kanssa. Tällöin on hyvä priorisoida liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta keskeisimmät toimittajat. Myös toimittajien tarjoamien käteismaksualennusten ym. hyödyntämättä jättäminen säästää kassavaroja lyhyellä aikavälillä.

Mikäli laskuja siirtyy perintään, kannattaa proaktiivisesti olla yhteydessä perintää suorittavaan tahoon maksusuunnitelman laatimiseksi. Lainsäädäntö asettaa enimmäismäärät perintäkuluille (lisätietoa: https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/taloushallinto-ja-maksut/maksut-ja-maksaminen/perinta-317194) ja perintäalalla toimivia valvoo Aluehallintovirasto (https://www.avi.fi/web/avi/valvonta-ja-ilmoitukset1#.VVXbnfntlBd).

[Lisätty 27.4.2020] Mitä tarkoittaa velkasaneeraus ja miten se voi auttaa yrityksiä selviämään?

Velkasaneeraus eli toiselta nimeltään yrityssaneeraus on yritykselle tai yhteisölle keino selviytyä hankalasta taloudellisesta tilanteesta ja jatkaa toimintaa myös tulevaisuudessa.

Velkasaneerauksen periaatteena on leikata osa veloista pois ja maksaa leikkaamaton velka velkojille maksusuunnitelman mukaisesti erissä. Tämä mahdollistaa sen, että velallisen taloudellinen tilanne parantuu ja toimintaa on vielä mahdollista jatkaa. Toisaalta myös velkojat saavat osan saatavistaan takaisin. Joissain tapauksissa velkasaneerauksen vaihtoehtona on myös konkurssimenettely, joka toimii eri periaatteiden mukaan.

Mikäli velallisen katsotaan olevan maksukyvytön tai arvioidaan, ettei saneerausmenettelyn läpikäynti paranna sen maksuvalmiutta saneerausmenettelyn edellytykset eivät täyty ja ainoana vaihtoehtona voi olla hakea tai hakeutua konkurssiin.

Yrityssaneerausmenettely käynnistyy käräjäoikeudelle toimitettavalla hakemuksella ja mahdollisen myönteisen päätöksen jälkeen käräjäoikeuden määräämää selvittäjä laatii veloille maksuohjelman, joka hyväksytään lopulta käräjäoikeudessa. Vahvistetun maksuohjelman jälkeen velallisyritys suorittaa selvittäjän laatiman ja käräjäoikeuden vahvistaman maksuohjelman mukaisesti osasuorituksia velkojille määrättynä päivänä sovittuun määräpäivään saakka. Kun kaikki maksuohjelman mukaiset erät on maksettu velkojille, on velallinen vapautunut veloistaan.

Tyypillisesti velkajärjestelyn vahvistettu maksuohjelma on noin 5-10 vuoden mittainen ja sen aikana suoritetaan osasuorituksia muutamia kertoja vuodessa.

Saneerausmenettelyyn kuuluu kaikki saneerauksen hakemuspäivään mennessä kertyneet velat. Näin ollen kaikkia hakemuspäivän jälkeisiä velkoja käsitellään normaaleina velkoina

Saneerausmenettelyn ja vahvistetun maksuohjelman jälkeen velallisen toiminta voi jatkua normaalisti eteenpäin. Vahvistetun maksuohjelman noudattaminen ja seuraaminen on velallisen ja velkojien vastuulla, koska selvittäjän rooli päättyy käräjäoikeuden vahvistettua maksuohjelma.

Mikäli velkojalla on perinnässä avoimia saataviaan, jotka kuuluvat velkasaneerauksen piiriin, tulee perintätoimet näiden saatavien osalta keskeyttää. Näiden saatavien osalta velkojan tulee vain huolehtia siitä, että avoimet saatavat ilmoitetaan selvittäjälle määräpäivään mennessä.

Itse saneerausmenettelystä aiheutuu myös maksuhäiriömerkintä velallisen luottotietoihin heti, kun käräjäoikeus vahvistaa hakemuksen saapumisen käräjäoikeuteen.

[Lisätty 27.4.2020] Mitä jos yritystoiminnan tappio uhkaa omaa pääomaa?

Jos osakeyhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen täytyy tehdä kaupparekisteriin ilmoitus osakepääoman menettämisestä.

Pääomalaina on yhtiölle yksinkertainen keino sijoittaa lisäpääomaa yhtiöön ja vahvistaa tasetta sekä parantaa vakavaraisuutta. Yhtiö voi pääomalainan ottamalla esimerkiksi välttää osakepääoman menettämisestä aiheutuvan rekisteröintivelvollisuuden, jos sen oman pääoman määrä on käynyt vähäiseksi. Pääomalaina ei kuitenkaan lisää yhtiön omaa pääomaa, sillä lähtökohtaisesti pääomalainat velkana merkitään taseessa vieraaseen pääomaan.

Osakepääomasijoituksessa yhtiön osakepääomaan sijoitetaan yhtiön ulkopuolisia varoja ilman, että tähän liittyisi osake-, optio- tai muiden sellaisten oikeuksien antamista. Osakepääomasijoitus voi olla esimerkiksi yhtiöllä olevan velan muuntaminen osakepääomaksi (kuittaus).

Osakeanniksi kutsutaan tilanteita, joissa yhtiö antaa uusia osakkeita tai luovuttaa hallussaan olevia omia osakkeitaan. Osakeannista päättää yhtiökokous tai hallitus yhtiökokouksen antaman valtuutuksen nojalla. Jos on päätetty antaa uusia osakkeita, ilmoitetaan kaupparekisteriin sekä osakeantipäätös että uudet osakkeet. Uusi osake tuottaa osakkeenomistajan oikeudet pääsääntöisesti osakkeen rekisteröimisestä alkaen.

Apportti tarkoittaa muuna kuin rahasijoituksena osakeyhtiöön laitettua omaisuutta osakkeen merkintähintana. Apportti voi olla vain omaisuutta, jolla on yhtiölle taloudellista arvoa. Työsuoritusta koskeva sitoumus ei kuitenkaan voi olla apporttina. Apportti voi liittyä myös maksulliseen osakeantiin. Lisäksi apporttia on mahdollista käyttää, kun osakepääomaa korotetaan osakepääomasijoituksella.

[Lisätty 8.5.2020] Minkälainen on ravintoloille suunniteltu tukipaketti, kuka sitä voi hakea ja miten?

Hallitus on ilmoittanut uudesta ravintola-alan yrityksille suunnatusta tukipaketista. Tukea on tarkoitus myöntää sekä palkkoihin että sellaisiin kuluihin, joita yritysten on ollut pakko maksaa 4.4.-31.5. väliseltä ajalta, jolloin ravintolat ovat joutuneet pitämään ovensa suljettuna take-away -toimintaa lukuun ottamatta. Kaksiosaisen tuen tarkoitus on siis auttaa yrittäjiä rajoituksen aikana syntyneissä kuluissa sekä helpottaa palkanmaksun aloittamista ravintolatoiminnan käynnistyessä uudelleen.

Kannattaa huomata, että palkkatuen muodossa myönnettävä Uudelleentyöllistämisen tuki haetaan erikseen KEHA-keskukselta. Sen sijaan joustamattomien kulujen kohtuulliseksi kompensoimiseksi tarkoitettu Hyvitys toiminnan rajoittamisesta myönnetään pääosin ilman hakemusta KEHA-keskuksen toimesta joukkomaksatuksena perustuen yrityskohtaisesti Verohallinnolta saatuihin arvonlisäverotietoihin. Muita tukia jo aiemmin hakeneiden täytyy kuitenkin tehdä hakemus kumpaakin tukea varten.

Uudelleentyöllistämisen tuki:

  • Tuen tarkoitus on parantaa yritysten kykyä työllistää työntekijöitä toiminnan uudelleenkäynnistyessä.
  • Tukea voidaan myöntää 1000€ / työntekijä. Edellytyksenä tuen myöntämiseen on se, että työntekijälle maksetaan rajoitusten päätymisen jälkeisen kolmen kuukauden aikana yhteensä vähintään 2500€ palkkaa. (Yrityksiä ei siis ole tämän tuen saamiseksi pakko avata heti rajoitusten poistuttua).
  • Tukea saa maksimissaan vastaavalla määrälle kokoaikaisia työntekijöitä, joita yritys työllisti ennen kriisin alkua.
  • Tukea palkkoihin voi saada maksimissaan 800 työntekijän osalta.
  • Yrityksen saamat muut tuet voivat vaikuttaa lopullisen tuen määrään (Esim. Ely-keskuksilta tai Business Finlandilta aikaisemmin saadut tuet).
  • Palkkatukea haetaan ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselta KEHA-keskus.

Hyvitys toiminnan rajoittamisesta:

  • Tuella kompensoidaan rajoituslain aikana syntyneitä juoksevia kuluja, joita ei ole ollut mahdollista sopeuttaa.
  • Hyvityksen määrään vaikuttaa se, kuinka paljon yrityksen myynti on laskenut huhtikuussa verrattuna tammi-helmikuun keskimääräiseen myyntiin: Hyvityksen määrä määräytyy yrityksen myynnin muutoksesta yksittäisenä kuukautena: vain muutoksen mukainen osuus joustamattomista juoksevista kustannuksista hyvitetään. Kohtuullisena hyvityksenä pidetään 15 %.
  • Hyvityksellä ei kompensoida myynnin laskua, jota hyödynnetään laskennallisesti hyvityksen määrittelyssä. Hyvitys voi enimmillään olla 500 000 euroa.
  • Yrityksille, joilla tammi-helmikuun keskimyynti on yli miljoona euroa, hyvityksen määrä on miljoonan ylittävältä osalta 5 prosenttia.
  • Hyvityksen määrästä vähennetään mahdolliset ELY-keskukselta tai Business Finlandilta saadut koronaepidemiaan perustuvat tuet.
  • Hyvitys maksetaan pääosin ilman hakemusta joukkomaksatuksena Verohallinnolta saatavien yrityskohtaisten arvonlisäverotietojen perusteella. Osalle yrityksiä, kuten muita tukia hakeneille yrityksille, hyvitys myönnetään hakemuksesta. Tuen myöntää ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus KEHA-keskus.
  • Hyvitys maksetaan kahdessa erässä yrityksille, joille se suoritetaan joukkomaksatuksena. Ensimmäinen erä maksetaan mahdollisimman nopeasti.

Työ- ja elinkeinoministeriö on ilmoittanut viestivänsä erikseen lain voimaantulosta sekä luvannut ohjeistaa yrityksiä tuen hakemiseksi ja hyvityksen saamiseksi erikseen. Seuraamme tilannetta.

Lähteet:

https://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ravintoloille-tukea-uudelleentyollistamiseen-ja-hyvitysta-toiminnan-rajoittamisesta
https://yle.fi/uutiset/3-11338923

Palkkahallinto

[Lisätty 31.3.2020] Miten 1.4. voimaan astuva määräaikainen lainmuutos helpottaa lomautuksia ja työsuhteen purkamista?

Lyhyempi ilmoitusaika: Määräaikaiseksi tarkoitettu lainmuutos mahdollistaa lomautusilmoituksen antamisen nykyistä nopeammin. Uuden lain mukaan riittää, kun työnantaja ilmoittaa lomautuksista viisi (5) päivää etukäteen (aikaisemmin 14 päivää). Samalla lomautuksia koskevien yhteistoiminta­neuvotteluiden kesto lyhenee viiteen päivään.

Lomautukset määräaikaisiin työsuhteisiin: Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän voi nyt lomauttaa samoin ehdoin kuin vakituisen työntekijän. Normaalissa tilanteessa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän lomautus on ollut mahdollista vain, jos määräaikainen työntekijä on sijaistanut vakituisessa työsuhteessa olevaa henkilöä, joka kuuluu lomautusten piiriin.

Työsopimuksen purkaminen koeajalla helpottuu: Nyt työsuhteen purkamisen syyksi koeajalla kelpaa yrityksen talouden ja tuotannon heikentyminen. Aiemmin syyn on pitänyt liittyä itse työntekijään.

Väliaikainen muutos on näillä näkymin voimassa kesäkuun loppuun.

[Päivitetty 31.3.2020] Saako koronaviruksen seurauksena lomauttaa tai irtisanoa?

Jos tilanne johtaa töiden vähentymiseen on työnantajalla mahdollisuus lomauttaa työntekijöitä. Tämä tilanteessa missä töiden vähentymistä pidetään väliaikaisena. Jos jostakin syystä tilanne menee sellaiseksi, että voidaan nähdä työtehtävät pysyvästi loppuneeksi, esimerkiksi jouduttaessa lopettamaan toimipiste ja siirtämään toiminnot toiseen yhteen toimipaikkaa, on myös irtisanominen mahdollinen.

Yleisneuvona suosittelemme, että kaikki tähän menettelyyn liittyvät asiat on syytä dokumentoida ja sopia kirjallisesti sekä tehdä tarvittaessa muistioita toimenpiteisiin johtaneista seikoista. Pitää myös muistaa, että lomautus on mahdollinen ylipäänsä vain sillä perusteella, että työt ovat vähentyneet ja yhtiöllä on taloudellisia haasteita. Pelkkä koronavirus ei siis yksinään riitä perusteeksi ja jos sillä ei ole vaikutusta liiketoimintaan, on lomauttaminen laiton.

[Päivitetty 31.3.2020] Tämä on poikkeustilanne, onko palkanmaksussa tai muihin työsuhteisiin liittyviin asioihin mahdollista tehdä poikkeuksia?

Tilanteeseen katsotaan soveltuvan yhteistoimintalain 60§ missä säädetään, että on mahdollista jättää yli 20 henkilön yrityksissä noudattamatta yhteistoimintalain tiedottamisaikoja. Kuitenkin on muistettava, että yhteistoimintamenettely tulee aloittaa ensi tilassa poikkeustilan väistyttyä.

1.4.2020 tulee voimaan poikkeuslainsäädäntö. 1.4.2020 – 30.6.2020 on voimassa viiden (5) vuorokauden lomautuksen ennakkoilmoitusaika. Ennakkoilmoitusaika on siis viisi (5) kalenteripäivää ellei työntekijöiden kanssa ole päästy (kirjalliseen)sopimukseen niiden noudattamatta jättämisestä.

Sopimuksen laatiminen kirjallisena ei ole virallinen vaatimus, vaan suosituksemme, joka perustuu siihen, että vaikka tilanne tuntuisi olevan kaikille selkeä, voi myöhemmin nousta erimielisyyttä muun muassa siitä, mitä suullisella sopimuksella on tarkoitettu tai pyritty sopimaan.

[Päivitetty 31.3.2020] Voiko työnantaja jättää noudattamatta 14 päivän lomautusilmoitusaikaa, jos työnteko estyy koronaviruksen vuoksi?

Työsopimuslain mukaan työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle viimeistään viisi (5) päivää ennen lomautuksen alkamista (voimassa 1.4.-30.6.2020, muutoin 14 päivää). Tästä ilmoitusajasta ei lähtökohtaisesti voida poiketa.

Työnantaja ja työntekijä saavat kuitenkin erikseen sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi. Jos tällaisesta sovitaan, ei tarvitse noudattaa viiden (5) päivän lomautusilmoitusaikaa. Lisäksi työehtosopimuksessa voi olla määräyksiä mahdollisuudesta keskeyttää lomautus, joten työehtosopimus kannattaa aina myös tarkistaa.

Viiden (5) vuorokauden ilmoitusajasta (1.4.-30.6.2020 välisellä ajalla) ei siis voida yksipuolisesti työnantajan toimesta poiketa. Poikkeaminen on mahdollista tilanteessa, jossa työntekijä ja työnantaja sopivat ilmoitusajan noudattamatta jättämisestä yhdessä. Jos tämänkaltainen sopimus tehdään, olisi se syytä laatia kirjallisesti.

Lomautuksen voi perua ilmoitusaikana, jos tilanne ehtii muuttua.

Työntekijäni on asetettu karanteeniin, mutta ei ole sairastunut. Minkälaista työpanosta voin odottaa häneltä?

Karanteenitilassa tulee lähtökohtaisesti pyrkiä työskentelemään esimerkiksi etänä. Jos henkilölle on kuitenkin määrätty sairausvapaa, tulee silloin noudattaa sairausvapaita koskevaa sääntelyä palkanmaksusta ja kelakorvauksesta.

Työntekijäni on palannut ulkomaanmatkalta, voinko määrätä, ettei hän saa tulla työpaikalle?

Työnantajalla on tällaisessa tilanteessa, kuten muissakin tilanteissa oikeus määrätä työntekijä jäämään kotiin. Mikäli kyseessä on työnantajan määräys, tulee tällaiselta ajalta kuitenkin maksaa palkkaa normaalisti. Työnantaja ja työntekijä voivat myös keskenään sopia, että työntekijä työskentelee ulkomaanmatkan jälkeen etänä tai pitää esimerkiksi liukumavapaita tai lomapäiviä.

Viranomaiset ovat tehneet 19.3.2020 voimaan astuneen päätöksen, jonka nojalla kaikki ulkomailta Suomeen saapuvat henkilöt on velvoitettu karanteenia vastaaviin olosuhteisiin 14 vuorokauden ajaksi. Heidän tulee siten viranomaisten määräyksen johdosta pysyä erillään muista ihmisistä mahdollisuuksien mukaan. Muutamat järjestöt ovat sivustoillaan ottaneet sen kannan, että työnantajalla ei tällaisen karanteenin ajalta ole palkanmaksuvelvollisuutta, ellei työtä voida järjestää esimerkiksi etätöinä. Tällaisessakin tilanteessa olisi kuitenkin suositeltavaa sopia työntekijän kanssa lomapäivien tai muiden palkallisten vapaiden käytöstä. Mikäli kyseessä on ollut työmatka, tulisi palkka maksaa, vaikka etätyötä ei voitaisikaan tehdä.

Joudunko maksamaan palkkaa, kun työntekijäni lapsien päiväkoti/koulu suljettiin ja työntekijäni ilmoitti jäävänsä kotiin hoitamaan lapsiaan? Saanko velvoittaa työntekijääni tulemaan töihin tällaisessakin tilanteessa?

Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta tällaisen poissaolon ajalta. Lähtökohtaisesti työntekijällä ei tällaisessa tilanteessa ole myöskään oikeutta Kelan etuuksiin.

Työntekijällä on pakottavista perhesyistä oikeus olla tilapäisesti poissa töistä. Mikäli työntekijän pienillä lapsilla ei ole hoitopaikkaa työpäivän ajaksi, voidaan kyseessä arvioida olevan pakottava syy, jonka takia työntekijöillä on oikeus olla palkatta poissa työstä.

Tällä hetkellä päiväkodit ovat yhä auki, mutta mikäli lapsella on vähäisiäkään oireita, ei lasta saa tuoda hoitoon. Tällöin päivähoito on estynyt lapsen sairauden takia ja työntekijällä saattaa työehtosopimuksen mukaan olla oikeus saada palkkaa sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi. Monissa työehtosopimuksissa oikeus palkkaa on kolmelta työ- tai kalenteripäivältä lapsen sairastumisesta lukien.

Asiakkaani ilmoitti, etteivät työntekijäni saa enää tulla työmaalle. Joudunko kuitenkin maksamaan palkkaa omille työntekijöilleni?

Ensimmäisenä kannatta selvittää, voitaisiinko työntekijöille tarjota jotain muuta työtä. Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Mikäli asiakas estää työntekijöiden pääsyn työmaalle, eikä työnantajalla ole tarjota muuta työtä, voidaan tätä säännöstä soveltaa. Tällöin palkkaa joudutaan maksamaan enintään 14 päivältä.

Asiakkaan kanssa tehty sopimus velvoittaa myös asiakasta mahdollistamaan sopimusten mukaisten töiden suorittamisen. Siten asiakkaan kanssa on tällaisessa tilanteessa syytä neuvotella siitä, miten yritykselle esimerkiksi palkkakuluina aiheutunut vahinko korvataan ja miten esimerkiksi urakkasopimuksissa mahdollinen kielto vaikuttaa sovittuihin töihin ja aikatauluihin.

Yrityshallinto poikkeustilanteessa

[Lisätty 6.5.2020] Miten koronavirusepidemia vaikuttaa veroilmoitusten, tilinpäätösten ja yhtiökokousten määräaikoihin?

30.4. vahvistettu poikkeuslaki (HE45/2020) pidentää tilinpäätösten laatimisajankohtaa ja yhtiökokousten pitämiseen liittyviä määräaikoja väliaikaisesti. Verohallinto puolestaan on jo aikaisemmin myöntänyt kuukauden pidennyksen yhteisöjen ja yhteisetuuksien veroilmoitusten jättämiselle.

Veroilmoitukset: Määräaikaa on koronaepidemian seurauksena verohallinnon päätöksellä pidennetty kuukaudella. Jättöaika joulukuussa 2019 tai tammi-helmikuussa 2020 päättyneillä tilikausilla on väliaikaisesti viisi (5) kuukautta tilikauden päättymisestä.

Tilinpäätös 30.11.2019-29.2.2020 päättyneiltä tilikausilta

Kirjanpitolain 3 luvun 6 pykälän sekä yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen määräysten estämättä on tilikauden tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittavissa viimeistään 30.6.2020.

Huom: 29.2.2020 päättyneiden tilikausien osalta poikkeuslaki ei siis tuo pidennystä normaaliin neljän kuukauden laatimisaikaan.

Muutoksista huolimatta vuoden 2020 puolella päättyneiltä tilikausilta yhteisöjen täytyy tai on täytynyt antaa veroilmoitus jo tätä aiemmin:

Yhteisön veroilmoitus 30.11.2019 päättyneeltä tilkaudelta on pitänyt antaa maaliskuussa 2020 ja 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta annettavan veroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on 1.6.2020.

Yhtiökokous 30.9.2019 – 31.3.2020 päättyneiltä tilikausilta

Yllämainitun mukaisesti päättyneiden tilikausien yhtiökokoukset tulee pitää viimeistään 30.9.2020. Maaliskuun 2020 jälkeen päättyneiden tilikausien jälkeen pidettävät yhtiökokoukset tulee pitää normaalin 6kk puitteissa tilikauden päättymisestä.

Hallituksen esitykseen eduskuntakäsittelyssä tehdyn lisäyksen mukaan poikkeuslain 5 pykälän nojalla yhdistyksen kokous, joka olisi sääntöjen määräyksen mukaan tulisi järjestää elokuun 2020 loppuun mennessä, voidaan sääntöjen estämättä pitää viimeistään 30.9.2020.

Taloushallintoliitto suosittelee:

Avoimuuden ja selkeyden vuoksi Taloushallintoliitto suosittelee, että esimerkiksi tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden yhteydessä mainittaisiin, mikäli poikkeuslain sallimaa määräaikaa on hyödynnetty.

Vaikka poikkeuslaki mahdollistaa tilinpäätöksen lykkäämisen mainituilla tavoilla, kannattaa kuitenkin harkita, mikäli toiminta normaaliaikataulujen puitteissa olisi mahdollista.

Verohallinto edellyttää osakeyhtiöiltä ja muilta yhteisöiltä, että ne antavat veroilmoituksen 12/2019 päättyneltä tilikaudelta viimeistään 1.6.2020. Jos tässä kohtaa tekee virheitä vahingokseen, voi rahoja joutua odottamaan pitkään. Verotuspäätöksistä tehtyjen oikaisuvaatimusten käsittelyajat ovat pitkiä – jopa vuoden ellei ylikin. Veroilmoituksen laatiminen edellyttää käytännössä tilinpäätöstasoista tietoa.

Lähde: https://uutiset.taloushallintoliitto.fi/news/veroilmoitus-tilinpaeaetoes-ja-yhtioekokous-muuttuneet-maeaeraepaeivaet-koronaepidemian-vuoksi-401141

[Lisätty 18.4.2020] Mitä tarkoittaa vireillä oleva lakimuutos, joka rajoittaa yhtiöiden hakemista konkurssiin?

Vireillä on lakimuutos, jolla on tarkoitus rajoittaa velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin

Konkurssiin haettavan yhtiön tulee olla maksukyvytön. Konkurssilaissamme yritys katsotaan maksukyvyttömäksi tilanteessa, jossa se ei ole maksanut velkaansa viikon kuluessa siitä, kun sille on annettu maksukehotus. Tulevan väliaikaisen lakimuutoksen tarkoitus on muokata tätä sääntöä edellyttäen pidempiaikaista maksukyvyttömyyttä ennen kuin velkoja voi tehdä konkurssihakemuksen.

Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja olla voimassa 31.10.2020 saakka. Seuraamme tilannetta.

Katso myös: Mitä tarkoittaa velkasaneeraus ja miten se voi auttaa yrityksiä selviämään? Ja Mitä jos yritystoiminnan tappio uhkaa omaa pääomaa?

[Päivitetty 7.5.2020] Tuleeko tilinpäätös edelleen laatia neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä?

30.4. on tullut voimaan väliaikainen laki, jolla säädetään mm. tilinpäätösten ja yhtiökokousten aikatauluista. Tästä lisää: Miten koronavirusepidemia vaikuttaa veroilmoitusten, tilinpäätösten ja yhtiökokousten määräaikoihin?

Kirjanpitolautakunta antoi 25.3.2020 yrityksille omaehtoisen poikkeusluvan tilinpäätöksen laatimisajan pidentämiseksi. Kirjanpitovelvollinen saa laatia tilinpäätöksensä KPL 3:6 §:n säätämästä määräajasta (4 kuukautta tilikauden päättymisestä) poiketen edellyttäen, että

  1. tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen rekisteröinti on mahdollista laissa asetetun määräajan puitteissa;
  2. kirjanpitovelvollisen hallitus tai sitä vastaava toimielin tekee asiasta päätöksen ennen KPL 3:6 §:n mukaisen määräajan päättymistä; ja
  3. kohdan 2 tarkoittamasta päätöksestä ilmoitetaan tilinpäätöksen liitetietona.

Tämän omaehtoisen ja yleisen poikkeusluvan vuoksi yksittäisen kirjanpitovelvollisen ei tarvitse tehdä itse hakemusta kirjanpitolautakunnalle koronaepidemian aiheuttamien vaikeuksien vuoksi. Poikkeuslupa koskee ennen 25.3.2020 päättyneitä tilikausia.

[Päivitetty 7.5.2020] Tuleeko veroilmoitus edelleen jättää neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä?

Verohallinto on pidentänyt yhteisöjen, kuten osakeyhtiöiden veroilmoitusten määräaikaa yhdellä kuukaudella. Veroilmoitus tulee siis nyt antaa viiden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Lisäaikaa ei tarvitse erikseen hakea eikä lisäajalta myöskään määrätä myöhästymismaksua. Tämä tilapäinen muutos koskee niitä yhteisöjä, joiden tilikausi on päättynyt joulukuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana.

30.4. on tullut voimaan väliaikainen laki, jolla säädetään mm. tilinpäätösten ja yhtiökokousten aikatauluista. Myös veroilmoitusten jättämisen aikatauluista lisää: Miten koronavirusepidemia vaikuttaa veroilmoitusten, tilinpäätösten ja yhtiökokousten määräaikoihin?

[Päivitetty 7.5.2020] Mitä tulee huomioida tilinpäätöksessä ja hallitustyöskentelyssä?

Yrityksen tilinpäätöksen valmistuessa koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen vallitessa tulisi huomioida epidemian vaikutuksia taloudelliseen tilanteeseensa myös näissä dokumenteissa siten kuin laki ja asetukset vaativat.

Siinä tilanteessa, kun yritys ei ole esim. valtioneuvoston asetuksen pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista –nojalla vapautettu toimintakertomuksen laatimisesta; on toimintakertomus luontevin paikka ottaa kantaa koronaviruksen vaikutuksiin osakeyhtiön liiketoiminnan kannalta. On kuitenkin huomioitava, että em. asetus vaatii myös pien- ja mikroyrityksiä kuvaamaan liitetiedoissa esimerkiksi tilikauden jälkeisiä olennaisia tapahtumia sekä näiden taloudellista merkitystä.

On huomioitava, että toimialasta sekä liiketoiminnan luonteesta riippuen kuvattavat vaikutukset voivat vaihdella hyvin kokonaisvaltaisista ja konkreettista muutoksista ehdollisempiin ja välillisempiin vaikutuksiin.

Selkeää on kuitenkin, että harva yritys on tilanteessa, jossa se voisi välttää koronaepidemian tai siihen liittyvien rajoitustoimien vaikutukset. Näin ollen, tilinpäätökseen voi olla hyvä liittää esim. seuraavan kaltainen varauma:

“Maailmanlaajuinen COVID-19 pandemia käynnistyi tilikauden päättymisen jälkeen ja on käynnissä edelleen. Sen vaikutuksia arvioidaan ja toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa.”

Vastaavasti lakisääteisten toimielinten eli keskeisesti hallituksen sekä mahdollisen toimitusjohtajan tulisi oman lakisääteisen roolinsa puitteissa huomioida miten esimerkiksi yllä oleva lausuma näytetään toiminnassa toteen.

Hallituksen osalta keskeistä on arvioida millä tiedoin ja millä toimin yritys varautuu ja sopeutuu koronaepidemian sekä siitä johdannaisten toimien aiheuttamiin muutoksiin. Toimitusjohtajan osalta yhtä keskeistä on arvioida vastaavia asioita – sisältäen myös näkökulman siitä, miten oheinen informaatio saadaan mahdollisimman sujuvasti hallitukselle tiedoksi. Samaten on tärkeää tunnistaa konkreettiset keinot, joilla sopeuttamistoimet viedään käytäntöön.

Talous- ja palkkahallinnon tuottaman informaatio tulee olla hyödynnettävissä yllä mainittuihin tarkoituksiin. Hallituksen näkökulmasta taloustietoja tulisi kyetä tarkastelemaan eteenpäin katsovasti huomioiden, miten yrityksen kassavarainto kehittyy, mitkä ovat odotettavat suurimmat meno- ja tuloerät kassavaikutteisesti, mitä kuluja voidaan poikkeustilanteessa karsia ja millä aikavälillä sekä miten saatavien kotiutuminen vaikuttaa yrityksen kassatilanteeseen. Keskeistä on myös ymmärtää, mitä tapahtuu, jos oletukset tulevaisuuden liiketoiminnan laajuudesta muuttuvat merkittävästi. Konkreettiset toimet voivat vastaavasti koskettaa saatavien muistuttamista, maksupolitiikan uudelleen suunnittelua sekä tunnistettujen esim. viranomaisvetoisten helpotusten lunastamista. Samaten voidaan tuottaa aineistoa tukemaan häiriöluototuksen hakua.

Mikäli talous- ja palkkahallinto on ostettu palveluna ja yritystoiminta hiipuu koronakriisin ajaksi esimerkiksi ehdottomaan minimiin, kannattaa tämäkin toiminta suunnitella valitun kumppanin kanssa siten, että ostettu palvelu vastaa tämän ajan vaadittua minimitasoa, josta voidaan harkitulla hetkellä palata taas normaalimpaan arkeen.

30.4. on tullut voimaan väliaikainen laki, jolla säädetään mm. tilinpäätösten ja yhtiökokousten aikatauluista. Tästä lisää: Miten koronavirusepidemia vaikuttaa veroilmoitusten, tilinpäätösten ja yhtiökokousten määräaikoihin?

Asiakassuhteet ja palveluiden peruuntuminen

Olen myynyt asiakkaalle etukäteen palvelua, jonka olen joutunut peruuttamaan koronaviruksen takia. Olenko velvollinen palauttamaan rahat?

Jo myytyjen ja peruuntuvien palvelujen hinnanpalautusohjeiden tulisi lähtökohtaisesti olla määriteltynä käytetyissä sopimusehdoissa (omissa tai vakiosopimusehdoissa). Mikäli omassa sopimuksessa viitataan esimerkiksi alan yleisiin toimitus-/sopimusehtoihin tms., kannattaa vastausta ensisijaisesti selvittää niistä. Yleisen tulkinnan mukaan Koronaviruksen kaltainen pandemia voidaan suurella todennäköisyydellä tulkita force majeure esteeksi eli ylipääsemättömäksi syyksi, jonka ei voida katsoa olevan toimittajan vastuulla.

Kannattaa toki huomioida, että kaupallinen ja juridinen tulkinta ovat kaksi erillistä asiaa. Vaikka juridista velvoitetta ei olisi, voi kuitenkin olla syytä pyrkiä tilanteen mukaan löytämään ratkaisu, jossa asiakas tulee olosuhteisiin nähden hyvin palvelluksi ja jatkaa asiakassuhdettaan poikkeustilanteen jälkeen.

Sopimukseni on suullinen tai siinä ei määritellä peruutusehtoja, joita voisi soveltaa tässä tilanteessa. Mitä minun tulisi tehdä?

Jos sopimus on suullinen tai sen ehdot eivät mahdollista force majeureen vetoamista, voidaan peruuntuneesta palvelusta joutua palauttamaan rahat. Tämänkaltaisessa tilanteessa on yrityksen liiketoiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää pyrkiä löytämään ratkaisu, joka ei aiheuta yhtiölle kriittisiä tulonmenetyksiä tai maksuvaikeuksia.

Lähtökohtaisesti yritys voi aina keskustella asiakkaan kanssa ja pyrkiä siirtämään palvelun toimittamista tai tarjoamaan sitä myöhäisempänä ajankohtana (esim. siirretyt ryhmäliikuntatunnit, esitykset, tapahtumat jne.)

Asiakas (b2b) haluaa peruuttaa tilaamansa palvelun koronaviruksen takia. Mitä voin tehdä?

Asiakas voi peruuttaa tilauksensa, jos teidän välisellänne sopimuksella se on todettu mahdolliseksi. Jos sopimus ei peruutusta mahdollista, asiakkaan on otettava tilaamansa palvelu vastaan ja maksaa se vaikkei hän sitä haluaisi. Tilanteessa ei ostajan kannalta ole kyse ylivoimaisesta esteestä, kun hän ei ole estynyt maksamasta palvelua. Jos ostaja kuitenkin ilmoittaa halustaan peruuttaa palvelun ostaminen, tulee myyjän pyrkiä minimoimaan aiheutuvat kustannukset esimerkiksi selvittämällä voiko palvelun myydä jollekin muulle.

[Lisätty 14.4.2020] Mitä tehdä, jos omaa toimitusta vaikeuttaa ylivoimainen este?

Jos olet epävarma siitä, mitä sopimuksessanne on sovittu menettelystä tämänkaltaisessa tilanteessa, tarkista se välittömästi. Ilmoita myös viivytyksettä esteestä ja sen ennakoiduista vaikutuksista tilaajalle. Mikäli et ole vielä varma kaikista vaikutuksista, on kuitenkin todennäköisesti parempi ilmoittaa toimitushaasteista ja täydentää ilmoitusta, kunhan yksityiskohdat selkiävät. Toimittajana sinulla on velvollisuus pyrkiä minimoimaan esteen vaikutukset.

Näyttövelvollisuus esteen olemassaolosta ja vaikutuksista on toimittajalla. Tämän vuoksi kannattaa pyrkiä dokumentoimaan este ja sen vaikutukset, jotta mahdollisessa riitatilanteessa tieto olisi saatavilla.

[Lisätty 14.4.2020] Miten koronasta mahdollisesti aiheutuvat suoritushäiriöt tulisi huomioida uusissa sopimuksissa?

On mahdollista, että koronavirusepidemian laajennuttua globaaliksi pandemiaksi, ei koronasta aiheutuvia suoritushäiriöitä ja muita seuraamuksia voitaisi enää jatkossa lukea ylivoimaiseksi esteeksi. Monet seuraamuksista ovat jo nyt nähtävillä eikä niitä ehkä sen takia voisi kelpuuttaa ennakoimattomiksi ylivoimaisiksi esteiksi.

Tämän vuoksi saattaa olla paikoillaan harkita erillisen ”koronaehdon” lisäämistä omiin sopimuksiin. Tämmöisellä ehdolla voitaisiin sopia esimerkiksi joustoista toimitusajoissa tai mahdollisuuksista hinnan muutoksiin tilanteissa, joissa esimerkiksi käytettävien raaka-aineiden hinnat kallistuisivat merkittävästi ennen tilauksen täyttämistä.

Yrittäjän oma toimeentulo

Normaalitilanteessa päätoimisella yrittäjällä ei ole ollut oikeutta työttömyyspäivärahaan. Sivutoimisella yrittäjällä on voinut olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Päätoimisen yrittäjän osalta työttömyyspäivärahan saaminen on käytännössä edellyttänyt sitä, että yritystoiminta on todistettavasti lopetettu, YEL-vakuutus on lopetettu ja yrittäjä on ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.

Väliaikainen muutos: 8.4.2020 voimaantulleen väliaikaisen lakimuutoksen seurauksena yrittäjät voivat saada työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Tavoitteena on turvata yrittäjien toimeentulo.

[Päivitetty 8.4.2020] Milloin yrittäjän työmarkkinatuen saamisen mahdollistava laki tulee voimaan?

Laki yrittäjien työttömyysturvaoikeuden väliaikaisesta järjestämisestä tuli voimaan 8. huhtikuuta. Laki on voimassa 30. kesäkuuta 2020 asti.

[Lisätty 2.4.2020] Millä edellytyksillä yrittäjä voi saada työmarkkinatukea väliaikaisen lain mukaan?

Ratkaisu koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta siitä, harjoitetaanko yritystoimintaa yksityisenä elinkeinonharjoittaja tai yhtiömuodossa.

Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että

  • yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai
  • yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.

Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua hyvin laajalle levinneestä vakavasta tartuntataudista eli koronavirusepidemiasta.

Työmarkkinatuen saaminen ei edellytä

  • yritystoiminnan lopettamista,
  • yrittäjien eläkelain mukaisesta vakuutuksesta luopumista,
  • yrityksen lopettamistoimia.

Opinnot eivät estä oikeutta työmarkkinatukeen.

Lähde: https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yrittajille-oikeus-tyottomyysturvaan-koronavirusepidemian-vuoksi

 

[Lisätty 2.4.2020] Miten yrittäjä hakee työmarkkinatukea?

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen annetaan työvoimapoliittinen lausunto Kelalle.

Käytännössä prosessi etenee näin:

  1. Yrittäjä ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi ja antaa selvityksen päätoimisen työskentelyn päättymisestä tai tulon vähentymisestä koronavirusepidemiasta johtuen.
  2. TE-toimisto antaa yrittäjän oikeudesta työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle.
  3. Kela maksaa työmarkkinatukea yrittäjälle.

Työmarkkinatukea voidaan maksaa ajalta 16.3.2020–30.6.2020. Jos yrittäjä rekisteröityy työnhakijaksi viimeistään 15.4.2020, hänellä on oikeus työmarkkinatukeen työnhakua edeltävältä ajalta, kunhan tuen saamisen edellytykset täyttyvät.

Lähde: https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yrittajille-oikeus-tyottomyysturvaan-koronavirusepidemian-vuoksi

Voinko saada korvausta jostain, kun minut tai lapseni määrättiin karanteeniin?

Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa, mikäli yrittäjä on määrätty tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksellä olemaan poissa työstään, eristettäväksi tai karanteeniin. Yrittäjä voi saada tartuntatautipäivärahaa myös niissä tilanteissa, joissa yrittäjän alle 16-vuotias lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin vuoksi, eikä yrittäjä tästä syystä voi tehdä töitä.

Tartuntatautipäivärahan myöntäminen ei edellytä, että yrittäjä olisi työkyvytön. Kelan mukaan päivärahaa ei kuitenkaan saa, mikäli työtä tehdään etätyönä eikä ansionmenetystä synny. Tartuntatautipäivärahaa ei myöskään saa sillä perusteella, että noudattaa hallituksen suositusta jäädä kotiin kahdeksi viikoksi ulkomaanmatkan jälkeen.

Yrittäjän osalta tartuntatautipäiväraha määräytyy sen YEL-vuosityötulon perusteella, joka on voimassa, kun poissaolo alkaa. Tartuntatautipäiväraha myönnetään koko työstäpoissaolopäätöksen ajalle ilman enimmäisaikaa.

Voinko saada korvausta jostain, kun sairastuin koronaan?

Yrittäjällä on oikeus Kelan maksamaan sairauspäivärahaan. Mikäli kyseessä on YEL-vakuutettu yrittäjä, omavastuuaika on sairastumispäivä, jonka jälkeisestä ajalta sairauspäivärahaa voi saada. Sairauspäivärahaa maksetaan arkipäiviltä, eli maanantaista lauantaihin lukuun ottamatta arkipyhiä.

YEL-vakuutetun yrittäjän sairauspäiväraha määräytyy YEL-työtulon pohjalta laskettavan vuositulon perusteella. Mikäli yrittäjä saa myös palkkatuloa työskentelystä toiselle, voi tämä yli 10 arkipäivän sairaustapauksissa vaikuttaa maksettavaan sairauspäivärahaan.

YEL-vakuutetun yrittäjän sairauspäiväraha ei siten määräydy elinkeinotoiminnan tuloksen perusteella tai sen perusteella paljonko yrittäjä on nostanut yrityksestään palkkaa.

Jotta yrittäjä saisi heti sairastumispäivää seuraavasta päivästä alkaen sairauspäivärahaa, tulee hänellä yleensä olla vähintään terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistus työkyvyttömyydestä. Tällainen todistus saattaa olla mahdollista saada myös etänä. Mikäli sairastuminen kestää yli 10 arkipäivää, edellytetään yleensä vähintään lääkärin A-todistusta.

Työntekijänä poikkeusaikana

[Lisätty 27.4.2020.] Kelalta uusi hiukan yli 700 euron tuki koronaviruksen vuoksi palkatonta vapaata ottaneille vanhemmille. Kuka tukea voi hakea ja miten?

Kela alkaa maksaa uutta väliaikaiseksi tarkoitettua tukea vanhemmille, jotka ovat jääneet koronaepidemian vuoksi hoitamaan lastaan kotiin, ja sen vuoksi joutuneet ottamaan palkatonta vapaata työstään. Lisäksi tukea voi saada henkilö, joka on ohjattu karanteeninomaisiin oloihin matkalta paluun seurauksena.

Epidemiatukea voi nyt hakea Kelasta poikkeusolojen ajalta (ainakin 16.3.-13.5.2020 välillä). Jos poikkeusolot päättyvät aikaisemmin, myös tuen maksaminen lakkaa. Tukea voi hakea myös takautuvasti.

Tukea voi hakea huoltaja, kun hoidettava lapsi on varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksen 1.–3. luokalla, perusopetukseen valmistavassa opetuksessa tai saanut päätöksen erityisen tuen tarpeesta tai pidennetystä oppivelvollisuudesta.

Tukea voi saada yhdessä taloudessa kerrallaan ainoastaan yksi huoltaja. Tuen määrään ei vaikuta haijan tulotaso tai lasten määrä, vaan se on vakioitu 28,94 euroon arkipäivältä eli 723,5 euroon kuukaudessa.

Epidemiatukea eivät voi saada lomautetut, työttömät eivätkä äitiys-, isyys-, tai vanheimpainvapaalla tai hoitovapaalla olevat henkilöt.

Hakemukseen pitää liittää työnantajan todistus palkattomasta poissaolosta, joka johtuu koronaepidemiasta. Liitteeksi käy myös muu selvitys, jossa kerrotaan vastaavat tiedot. Myös hakijan työnantaja voi lähettää todistukseen tarvittavat tiedot Kelan työnantajan asiointipalvelussa tai lomakkeella.

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-11324608

 

Milloin tartuntapäivärahaa voidaan maksaa työntekijälle tai työnantajalle?

Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa, kun työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin. Päiväraha voidaan maksaa työnantajalle siltä osin, kun se maksaa työntekijälle poissaolon ajalta palkkaa.

Tartuntatautipäivärahan maksaminen edellyttää, että jokin näistä kolmesta ehdosta täyttyy:

  • kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt työntekijän olemaan poissa töistä
  • sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt työntekijän karanteeniin tai eristettäväksi
  • EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Iso-Britanniassa eristetyllä tai karanteeniin määrätyllä henkilöllä on todistus lääkäriltä, jolla on oikeus määrätä näitä rajoituksia kyseisessä maassa.

Myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada tartuntatautipäivärahaa, jos lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin leviämisen estämiseksi, ja huoltaja on tämän vuoksi estynyt tekemään työtään ja hänelle aiheutuu siitä ansionmenetystä.

Tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa.

Lähde: https://www.kela.fi/tyonantajat-tartuntatautipaivaraha

[Lisätty 15.4.2020.] Uudenmaan liikkumarajoitukset purettiin. Saanko nyt ylittää maakunnan rajan vapaasti?

Uudenmaan liikkumarajoitukset purettiin ennen alkuperäistä määräaikaa jo 15.4.2020. Rajoitusten purkamisen jälkeen liikkuminen Uudenmaan ja muiden maakuntien välillä on jälleen normaalisti sallittua. Rajoitusten purkamisesta huolimatta maamme hallitus on kuitenkin suositellut rajoittamaan esimerkiksi matkailua vapaa-ajan asunnoille.

Voiko työnantaja velvoittaa työntekijän terveystarkastukseen koronavirustartunnan selvittämiseksi?

  • Mikäli työntekijä on oireeton, eikä hän ole altistunut virukselle, eli ollut kontaktissa virukseen sairastuneen kanssa, häntä ei voida velvoittaa tarkastukseen.
  • Mikäli työntekijä on ollut kontaktissa virukseen sairastuneen kanssa, hänet voidaan määrätä karanteeniin, jolloin hän ei myöskään saa tulla työpaikalle.
  • Mikäli työntekijällä on koronaviruksen oireita, hänet voidaan määrätä eristykseen, jolloin hän ei saa tulla työpaikalle.
  • Karanteeniin ja eristykseen määräämisestä päättää virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri (tartuntatautilain 60 §).

Lähde: https://www.palta.fi/palta/ohjeet-tyonantajille-koronavirustilanteissa/

Vaikuttaako sairaus tai karanteeni vuosiloman kertymiseen?

  • Mikäli työntekijä on estynyt tekemästä työtään sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi (vuosilomalain 7 § 2 mom. 4) kohta), kyse on työssäolon veroisesta ajasta. Esimerkiksi karanteeniin määrääminen on tällainen este. Vuosilomaa kertyy koko esteen ajalta.
  • Työnantajalla ei ole oikeutta koronan vuoksi siirtää tai peruuttaa jo myönnettyä vuosilomaa.

Lähde: https://www.palta.fi/palta/ohjeet-tyonantajille-koronavirustilanteissa/

Voiko jo hyväksytyt vuosilomat/liukumat/muut vapaat perua?

Mikäli työnantaja on hyväksynyt työntekijälle vuosiloman tai muun vapaan, ei sitä voida yksipuolisesti perua kummankaan osapuolen toimesta. Lomien tai muiden vapaiden siirtämisestä on kuitenkin mahdollista neuvotella ja sopia osapuolten kesken, mutta ehdotettuihin muutoksiin tai toiveisiin ei ole pakko kummankaan osapuolen suostua.

Tilaa päivitykset

Tilaamalla tästä uutiskirjeemme, saat ajankohtaiset koontimme tämän sivun aihealueista ja sivulla esitettyyn tietosisältöön tehdyistä olennaisista muutoksista.

Sivun sisältöä koostaa Aallon Groupin juridiikan, verotuksen ja taloushallinnon erikoisasiantuntijat. Pyrimme jatkuvasti seuraamaan hallituksen ja lainsäätäjän antamia tiedotteita ja ohjeistuksia sekä niiden vaikutuksia tällä sivulla käsiteltyihin aiheisiin. Päivitämme tätä sivua myös jatkuvasti. Tilaamalla uutiskirjeemme, saat koontiviestin merkittävimmistä muutoksista sivulla käsiteltyihin aiheisiin liittyen.

  • Tutustu tietosuojaselosteeseen tästä. Jättämällä tähän sähköpostisi, liityt Aallon Groupin uutiskirjeen tilaajaksi. Voit perua tilauksen helposti milloin vain.

Vastuu

Sivuilla olevat tiedot on julkaistu informointitarkoituksessa asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja muille liike-elämän toimijoille. Tietoja ei ole tarkoitettu suoriksi toimintaohjeiksi tai oikeudellisiksi neuvoiksi. Aallon Group Oyj ei ota vastuuta tietojen oikeellisuudesta tai sovellettavuudesta yksittäisissä tapauksissa. Yksittäisissä tilanteissa suosittelemme aina olemaan yhteydessä asiantuntijoihimme, jotta kaikki asiaan vaikuttavat seikat voidaan arvioida kokonaisuutena.