Koronainfo

Tältä sivulta löydät Aallon Groupin neuvontapalveluita tuottavien juridiikan, verotuksen ja taloushallinnon erikoisasiantuntijoiden toimesta koostettuja yrittäjiä ja liike-elämän toimijoita koskettavaa ajankohtaista tietoa.
Haluatko tiedot päivityksistä?

Neuvontapalvelumme tukee hankalissa kysymyksissä

Heräsikö sinulla kysyttävää? Neuvontapalvelumme juridiikan, verotuksen ja taloushallinnon erikoisasiantuntijat palvelevat sinua osoitteessa neuvonta@aallon.fi

Sivua päivitetty: 27.3.2020 klo: 15.15

Yritystoimintani sakkaa, mitä voin tehdä?

Mistä aloittaa: Lainarahoitus pankeista?

Ensimmäisenä tulisi olla yhteydessä oman pankkisi tai pankkien yhteyshenkilöihin. Useat pankit ovat informoineet mahdollisuuksista ratkaisuista asiakkaidensa tilapäisiin rahoitusongelmiin. Näitä ovat esimerkiksi limiittimuotoiset luotot ja olemassa olevien lainojen lyhennysvapaaratkaisut. Myös asuntolainoihin ym. yrittäjien henkilökohtaiseen talouteen vaikuttaviin rahoitustuotteisiin voi hakea joustoa. 

Useat julkisen talouden tukimallit kuten esimerkiksi Finnveran takaukset realisoituvat rahoituslaitosten kautta.  

Tärkeää on olla yhteydessä rahoittavaan pankkiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, eikä vasta viimeisessä hädässä. Mikäli poikkeustilanteessa käyttöpääomaa turvaa pankin luottopäätetty rahoitus, voi olla helpompaa neuvotella joustoja myös muiden liikekumppaneiden kanssa. 

Ajantasaiset raportit yrityksesi taloudellisesta tilanteesta saat omalta kirjanpitäjältäsi. 

Miten Finnveran tukipaketit voivat auttaa minua?

Hallitus on valmistellut hallituksen esityksen Finnveran kotimaan rahoitusvaltuuksien nostamisesta nykyisestä 4,2 miljardin euron enimmäismäärästä 12 miljardiin euroon. Ensisijainen toimintamalli on, että pankit myöntävät rahoituksen ja Finnvera toimii luottojen takaajana.

Finnvera kykenee aiemman valtuuden nojalla lisäämään yritysrahoitusta 2 miljardilla eurolla, joten valtuuden korotus 12 miljardiin euroon mahdollistaa 10 miljardin euron lisärahoituksen yrityksille. Lisäksi nostetaan valtion Finnveralle maksama luotto- ja takaustappioiden korvausosuus 50 prosentista 80 prosenttiin. Noston myötä Finnvera voi kasvattaa riskinottoaan epävarmassa tilanteessa.

Finnvera on lanseerannut Fast track-rahoitusprosessin kasvaneen takaushakemusten määrän käsittelemiseksi. Tällöin Finnveran sivuilta tarkemmin kuvatuin ehdoin takaus voidaan myöntää nopeutetun käsittelyn kautta. Yrityksen näkökulmasta Fast track –asiointi tapahtuu pankin kautta – eli yhteyttä tulisi ottaa omaan pankkiyhteyshenkilöön. Vastaavasti toistaiseksi ei käsitellä hakemuksia, jotka eivät perustu pankin kanssa neuvoteltuun lainaan.

Finnvera tarjoaa seuraavia mahdollisuuksia väliaikaisrahoituksen sujuvoittamiseen:

  • Finnveran alkutakaus ja pk-takaus soveltuvat myös koronaviruksen aiheuttamiin käyttöpääomatarpeisiin.
  • Yksinkertaisin ratkaisu rahoitukselle on pankkilaina, jolle Finnvera voi antaa 80 prosentin takauksen.
  • Pk-takauksen osalta enintään 150 000 euron lainalle
  • Alkutakauksen osalta enintään 100 000 euron lainalle
  • Alkutakaus on tarkoitettu enintään kolme vuotta toimineille yrityksille ja pk-takaus yli kolme vuotta toimineille.
  • Alkutakauksen ja pk-takauksen myöntämisessä keskimääräinen käsittelyaika Finnverassa on 18.3. tiedolla 2 päivää
  • Jos yrityksesi olemassa oleva laina on otettu pankista ja Finnvera on lainan takaaja, ole yhteydessä pankkiin.
  • Pankki hakee Finnveralta suostumuksen lainan lyhennysohjelman muutokseen. Jos sinulla tai yritykselläsi on lainaa suoraan Finnverasta, voit hakea lyhennysvapaata sähköisessä asioinnissa
  • Lyhennyksen maksun lyhytaikainen myöhästyminen ei ole este lyhennysvapaan myöntämiselle

Lyhennysvapaan aikana maksat vain korot ja kulut.

Yrityksellä on oltava kannattavan toiminnan edellytykset sen jälkeen, kun väliaikainen koronan aiheuttama kriisi on ohi ja toimintaympäristö normalisoituu.

Lähteet:

https://www.finnvera.fi/finnvera/uutishuone/uutiset/kriisi-vaikuttaa-yrityksen-kassavirtaan-katso-kysymyksia-ja-vastauksia-koronan-vaikutuksiin-yrityksen-taloudessa

https://www.finnvera.fi/korona

https://www.finnvera.fi/kasvu/finnvera-takauksen-fast-track-menettely/finnvera-takaus-fast-track

Mitä tietoja tarvitsen Finnveran tukea hakeakseni?

Pankeilta saamiemme tietojen mukaan Finnveran tukihakemukseen tässä tilanteessa tarvitaan mahdollisesti ainakin seuraavia dokumentteja:

  • Vuoden 2019 virallinen tilinpäätös TAI alustavat tiedot 2019 tilinpäätöksestä TAI kuluvan tilikauden kirjanpitoajo (tulos ja tase), jos tilinpäätöksestä on yli 6 kk
  • Yhdenkertaista kirjanpitoa tekevät toiminimet: viimeisin verotuspäätös ja tuloslaskelma
  • Käytettävissä olevat vakuudet
  • Miten koronakriisi on vaikuttanut yrityksen liiketoimintaan
  • Suunnitelma haettavan käyttöpääomarahoituksen käytöstä
  • Yrityksessä jo tehdyt ja tehtävät sopeuttamistoimet
  • Liiketoiminnan kannattavuus ja näkymät normalisoituneessa tilanteessa (väliaikaisen koronakriisin jälkeen)

Lisäksi yrityksen tulee varmistaa, että kaupparekisterissä olevat tiedot ovat ajan tasalla. Tämä helpottaa mm. sähköistä asiointia oman pankin kanssa.

Miten Business Finlandin tukipaketit voivat auttaa minua?

Business Finland on avannut Liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa -palvelun. Palvelu on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille (liikevaihto max. 300M€).

Rahoituspalvelujen asiakkaita ovat muun muassa matkailu, matkailun oheispalvelut, luovat ja esittävät alat sekä kaikki toimialat, joiden alihankintaketjujen toimivuuteen koronavirustilanne on vaikuttanut tai vaikuttamassa. Rahoitusta voidaan myöntää myös kotimarkkinoilla toimiville yrityksille.

Rahoitusta ei voida myöntää, jos kyseessä on suuri yritys, toiminimi, julkinen tai voittoa tavoittelematon organisaatio, säätiö, yhdistys tai ahvenanmaalainen yritys.

Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvion 25.3., jonka nojalla Business Finlandin avustusvaltuuksia nostetaan kerralla 700 miljoonaan euroon. Eduskunta hyväksyi muutoksen.

Business Finlandin tuotteet ovat seuraavat:

Esiselvitysrahoitus liiketoiminnan häiriötilanteisiin. Rahoitus, jonka suuruus on enintään 10 000 euroa. Tällä rahoituksella yritys voi selvittää ja suunnitella itselleen uusia liiketoimintoja, korvaavia alihankintaketjuja ja tuotannon organisoimista koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen.

  • Hyväksyttäviä kustannuksia ovat yrityksen oman henkilöstön palkkakustannukset siltä osin kuin henkilöstö tekee selvitys- tai suunnittelutehtäviä sekä selvitys- ja suunnittelutyöhön kohdistuvat ostettavat palvelut.
  • Rahoitettavassa projektissa voidaan selvittää sitä, mikä voisi olla liiketoiminnan uusi mahdollinen suunta, asiakasjoukko ja toteutusvaihtoehdot poikkeusoloissa ja niiden jälkeen.
  • Esiselvityksessä avustuksen suuruus on 80 % projektin hyväksytyistä kokonaiskustannuksista ja ennakkoa voidaan maksaa 70 % myönnettävän avustuksen määrästä.

Kehittämisrahoitus liiketoiminnan häiriötilanteisiin. Rahoitus, jonka suuruus voi olla enintään 100 000 euroa. Tällä rahoituksella yritys voi toteuttaa niitä kehittämistoimenpiteitä, joita se on tunnistanut esiselvityksessä tai muuten omana toimintanaan, ja jotka parantavat yrityksen mahdollisuuksia koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen. Toimenpiteiden tavoitteena tulee olla yritykselle uusia ratkaisuja tuotteisiin tai tuotantoon liittyen.

  • Kehitysprojektissa avustuksen määrä on 80 % projektin hyväksytyistä kokonaiskustannuksista ja ennakkoa voidaan maksaa 70 % avustuksen määrästä.

Lähetä hakemus asiointipalvelun kautta. Liitteitä ei tarvita.

Jos sinulla on kysyttävää ennen hakemuksen jättämistä, suosittelee Business Finland jättämään kysymyksen ja yhteydenottopyynnön sähköpostiste poikkeusrahoitus@businessfinland.fi.

Projektin sisältö kuvataan yhdessä hakemuksen tekstikentässä seuraavasti:

Esiselvitys: Hakija kuvaa, mitä yritykselle uusia asioita se selvittää ja suunnittelee ja miten selvitys- ja suunnittelutyö tehdään (esimerkiksi liiketoimintoja, palveluja, ratkaisuja, korvaavia alihankintaketjuja ja tuotannon/työn uudelleenorganisoimista koronaviruksen aiheuttamassa häiriötilanteessa).

Kehittämisprojekti: Hakija kuvaa, mitä yritykselle uusia asioita projektissa kehitetään ja miten kehitystyö tehdään (esimerkiksi uusia liiketoimintoja, palveluja, ratkaisuja, korvaavia alihankintaketjuja, uusia toimintamalleja työn/tuotannon organisoimiseen häiriötilanteessa). Lisäksi hakija perustelee, miten se uskoo kehitettävien uusien toimenpiteiden parantavan yrityksen kohtaamia koronavirushaasteita.

Lähde:

https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/hairiotilannerahoitus/

Voinko hakea tukea ELY-keskuksesta?

ELY-keskusten yritysten kehittämishankkeiden myöntämisvaltuutta lisätään hallituksen 25.3. antaman mietinnön mukaisesti 300 miljoonaa euroa, minkä eduskunta sittemmin hyväksyi (aiemmin lisätalousarviossa 50 miljoonaa euroa). Lisävaltuus käytetään erityisesti palvelualojen, mutta tarpeen mukaan myös muiden toimialojen pk-yrityksille koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten hallintaan ja ehkäisemiseen myönnettäviin avustuksiin.

ELY-keskukset rahoittavat yrityksiä, jotka työllistävät 1–5 henkeä.

ELY-keskukset voivat tukea myös toiminimiyrittäjiä ja muita ei-osakeyhtiömuodossa toimivia. Yleisesti Ely-keskusten käyttöön on tarkoitus tehdä rahoitusinstrumentti pk-yrityksille, joilla koronavirus on aiheuttanut poikkeuksellisia markkina- ja tuotantohäiriöitä. Instrumentilla pyritään turvaamaan erityisesti yritysten maksuvalmiutta ja muun yritysrahoituksen saatavuutta.

Yrittäjille suunnatun Talousapu-neuvontapalvelun toimintakykyä vahvistetaan 500.000 eurolla ja toteutetaan valtakunnallinen toimintamalli talous- ja maksuvaikeuksiin joutuneille yrittäjille.

ELY-keskus suhtautuu myönteisesti käynnissä olevien yrityksen kehittämisavustuksella rahoitettujen hankkeiden toteuttamisaikaan ja sisältöön liittyviin muutoksiin. Tällaisessa tilanteessa ota ensin yhteyttä ELY–keskukseen tarkempien ohjeiden saamiseksi.

Tarvittaessa yritykset voivat hakea yrityksen kehittämisavustuksen maksatusta nopeammassa aikataulussa ja useammassa erässä. Mahdollisten muutosten osalta ole ensin yhteydessä ELY–keskukseen sopiaksesi menettelystä.

ELY-keskusten yritysten kehittämisavustuksella voidaan tukea monipuolisesti pk-yritysten kehittämistarpeita muukaan lukien investoinnit. Talous- tai markkinatilanteiden muuttuessa pk-yrityksiä voidaan tukea esimerkiksi liiketoiminnan kehittämisessä tai uudistamisessa sekä tuotannon uudelleen suuntaamisen edellyttämissä kehittämistoimenpiteissä.

Lisätietoja Ely-keskuksista www.ely-keskus.fi

Lähde:

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/uutiset-2020/-/asset_publisher/zLV23p6BEOJa/content/ely-keskusten-yrityspalvelut-joustavasti-ja-tehostetusti-yritysten-tukena

Voiko yritykseni saada jostain korvausta koronan takia aiheutuneista menetyksistä?

Suosittelemme tarkistamaan yrityksen vakuutusten ehdot ja tarvittaessa olemaan yhteydessä omaan vakuutusyhtiöön. Aiheutuneen vahingon syistä riippuen korvaus saattaa tulla kyseeseen esimerkiksi matkustajavakuutuksesta, sairauskuluvakuutuksesta tai laajasta keskeytysvakuutuksesta. Useat vakuutusyhtiöt ovat kuitenkin jo linjanneet, ettei heidän näkemyksensä mukaan koronaviruksen aiheuttama asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutos ja siitä aiheutunut myynnin väheneminen kuulu korvattavien vahinkojen piiriin.

Julkisuudessa on esitetty vaatimuksia siitä, että valtion tulisi tukea yrityksiä suorilla ja vastikkeettomilla rahansiirroilla esimerkiksi palauttamalla jo aiemmin maksettuja veroja. Toistaiseksi tällaisia muutoksia ei ole tiedossamme.

Joustaako veronmaksu häiriötilanteessa? Mitä jos ennakkoveromaksut ovat liian suuret tulokseen nähden?

Mikäli tilikauden tulosodotuksesi on merkittävästi muuttunut, kannattaa ennakkoveroihin hakea muutosta. Tämä huomioidaan heti seuraavana erääntyvästä ennakkoveroerästä lähtien. Ole ennakkoverojen muutokseen liittyen yhteydessä omaan asianhoitajaasi.

Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että Suomessa Verohallinto myöntäisi automaattisesti lisää maksuaikaa oma-aloitteisille veroille. Ruotsissa tällaiseen menettelyyn on päädytty. Erääntyneille veroille kannattaa sopia maksusuunnitelma, jolloin vältyt verojen perintään ja ulosottoon siirrolta. Ilman maksusuunnitelmaa tästä aiheutuu myös merkintä verovelkarekisteriin, mikäli erääntyneiden verojen summa on yli 10.000 euroa. Ole verojen maksusuunnitelmassa yhteydessä omaan asianhoitajaasi.

Verojen maksujärjestelyä voi hakea helpotetuin ehdoin 25.3.2020 alkaen. Verojen maksujärjestelyssä jo erääntyneille veroille saa siis lisää maksuaikaa, eli verohallinto ei ryhdy verojen osalta perintätoimenpiteisiin, mikäli niistä on voimassa maksujärjestely.

Niissä maksujärjestelyissä, joita tullaan hakemaan 25.3. alkaen ja viimeistään 31.8.2020, huomioidaan seuraavat muutokset:

  • Maksujärjestelyn mukainen ensimmäinen maksuerä on nykyisen yhden kuukauden sijaan vasta kolmen kuukauden päästä maksujärjestelyn hyväksymisestä
  • Verohallinto lisää maksujärjestelyn jälkeen syntyneet uudet verovelat automaattisesti maksujärjestelyyn 31.5.2020 asti
  • Maksujärjestelyssä olevien verojen viivästyskorko alenisi valmistelussa olevan lakimuutoksen myötä 7 prosentista 4 prosenttiin. Alennettua korkoa sovellettaisiin vain 1.3.2020 jälkeen erääntyneisiin maksujärjestelyn veroihin.

Maksujärjestelyyn pääsee vain, mikäli veroja ei ole vielä siirretty ulosottoon ja mikäli kaikki veroihin ja palkkoihin liittyvät ilmoitusvelvollisuudet on hoidettu. Myös aiemmin rauennut maksujärjestely voi Verohallinnon ohjeistuksen mukaan edelleen estää uuden maksujärjestelyn saamisen.

Mikäli maksujärjestelyn pyytäminen on tällä hetkellä ajankohtaista, kannattaa selvittää, jos asian kanssa voisi odottaa 25.3.2020 asti. Tällöin järjestelyyn voitaisiin soveltaa helpotettuja ehtoja.

Verohallinto suosittelee ottamaan yhteyttä heihin, mikäli sinulla on jo nyt voimassa oleva maksujärjestely, josta suoriutuminen tuottaa ongelmia. Yrityksellä voi nykyisen käytännön mukaan olla kerrallaan voimassa vain yksi maksujärjestely veroista. Aiemmin edellytyksenä maksujärjestelyn muuttamiselle on ollut edeltävässä maksujärjestelyssä olleiden verojen täysimääräinen suorittaminen ja uuden maksujärjestelyn laatiminen uusista veroista. Toistaiseksi Verohallinto ei ole virallisesti tiedottanut, että tähän olisi tulossa muutosta.

Olemme kuitenkin saaneet Verohallinnolta 19.3. puhelimitse tiedon, että tämä ongelma on tiedostettu. Olemme myös saaneet Verohallinnolta 19.3. vahvistuksen heidän viralliselle Facebook-sivustolleen, että 25.3. alkaen voimassa oleva maksujärjestely ei estä helpotetun maksujärjestelyn saamista. Tällöin uuteen maksujärjestelyyn tulee mukaan vanhan maksujärjestelyn verot sekä uudet 31.5. mennessä erääntyvät verot ja ensimmäisen lyhennys olisi 3 kuukauden kuluttua maksujärjestelyn tekemisestä. Seuraamme tilannetta ja päivitämme tiedon asian vahvistuessa.

Lähteet:

https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/uutiset/uutiset/2020/koronatilanne-voit-hakea-yrityksellesi-maksujärjestelyä-helpotetuin-ehdoin-25.3.-alkaen/

https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/uutiset/

Voiko YEL-maksua muuttaa tai eräpäivää siirtää?

Voit hakea tilapäistä muutosta YEL-vakuutusmaksuusi. Huomioithan, että tämä vaikuttaa eläkekertymän lisäksi YEL-vakuutukseen sidottuihin etuuksiin kuten sairaus- ja tartuntatautipäivärahaan.

Jos yrittäjän työpanoksen arvo jää alle vakuuttamisvelvollisuuden alarajan (7 958,99 € vuoden 2020 osalta), voi YEL-vakuutuksen lopettaa.

Eläkevakuutusyhtiöstä esimerkiksi Varma on sivuillaan ilmoittanut mahdollisuudesta siirtää YEL-maksujen eräkuukausia ja mahdollisuudesta käyttää YEL-joustoa.

Lähde: https://www.varma.fi/muut/uutishuone/uutiset/2020-q1/ohjeita-ja-tietoa-asiakkaillemme-koronaviruksen-vaikutuksista/

Sosiaali- ja terveysministeriö on 19.3.2020 vahvistanut, että eläkevakuutusyhtiöt voivat myöntää ylimääräistä maksuaikaa YEL-vakuutuksen mukaisille maksuille. Ylimääräinen viivästyskoroton maksuaika koskee laskuja, joiden eräpäivä on 20.3.-30.6.2020 välisellä ajalla ja ylimääräistä maksuaikaa voidaan myöntää enintään 3 kuukautta.

Ole yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi, mikäli haluat muutoksia YEL-vakuutuksesi määrään tai vakuutusmaksujen eräpäiviin.

Onko TyEL-maksun maksuaikatauluihin tai määrään tulossa helpotuksia?

Sosiaali- ja terveysministeriö on 19.3.2020 vahvistanut, että eläkevakuutusyhtiöt voivat myöntää ylimääräistä maksuaikaa TyEL-vakuutuksen mukaisille maksuille. Ylimääräinen viivästyskoroton maksuaika koskee laskuja, jotka perustuvat helmi-toukokuussa maksettaviin palkkoihin. Maksupäivää voi siirtää enintään viiden kuukauden päähän palkanmaksukuukaudesta

Ole yhteydessä omaan eläkevakuutusyhtiöösi, mikäli haluat hyödyntää mahdollisuutta pidennettyyn maksuaikaan.

Suomen hallitus on 20.3.2020 pidetyssä tiedotustilaisuudessa ilmoittanut, että työnantajan TyEL-maksua tullaan tilapäisesti alentamaan 2,6 prosenttiyksikköä. Muutos on tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 1.6.2020. Muutoksen on tarkoitus olla voimassa 31.12.2020 asti. Uskoaksemme vakuutusyhtiöt tulevat ottamaan tämän muutoksen huomioon heti, kun muutos on saatettu voimaan eikä se siten edellyttäisi yrityksiltä erillistä yhteydenottoa eläkevakuutusyhtiöön. Seuraamme tilannetta ja päivitämme tiedon asian vahvistuessa.

Mitä voin tehdä käyttöpääoman hallinalla tilanteen parantamiseksi?

Yritä mahdollisuuksien mukaan pienentää varastoon sitoutunutta pääomaa pitämällä varasto niin pienenä kuin se tässä tilanteessa on mielekästä.

Pyri saamaan omilta asiakkailtasi ennakkomaksuja etenkin, jos asiakkaan maksukyky on aiemmin ollut heikko.

Eri rahoitusyhtiöt tarjoavat laskurahoituksen palveluita. Tällöin saat myyntilaskuistasi rahat nopeasti tilillesi liiketoiminnan käyttöön. Tämä rahoitusmalli on usein pankin kautta saatavaa rahoitusta kalliimpaa, mutta et tarvitse myyntilaskujesi lisäksi muita vakuuksia. Tilapäisratkaisuna laskurahoitus voi olla toimiva vaihtoehto etenkin, jos pankkirahoitus ei ole kohdallasi vaihtoehto.

Mikäli yrityksesi on pitkällä aikavälillä kunnossa, voit pyrkiä neuvottelemaan maksusuunnitelmia myös toimittajiesi kanssa. Tällöin on hyvä priorisoida liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta keskeisimmät toimittajat. Myös toimittajien tarjoamien käteismaksualennusten ym. hyödyntämättä jättäminen säästää kassavaroja lyhyellä aikavälillä.

Mikäli laskuja siirtyy perintään, kannattaa proaktiivisesti olla yhteydessä perintää suorittavaan tahoon maksusuunnitelman laatimiseksi. Lainsäädäntö asettaa enimmäismäärät perintäkuluille (lisätietoa: https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/taloushallinto-ja-maksut/maksut-ja-maksaminen/perinta-317194) ja perintäalalla toimivia valvoo Aluehallintovirasto (https://www.avi.fi/web/avi/valvonta-ja-ilmoitukset1#.VVXbnfntlBd).

Palkkahallinto

Saako koronaviruksen seurauksena lomauttaa tai irtisanoa?

Jos tilanne johtaa töiden vähentymiseen on työnantajalla mahdollisuus lomauttaa työntekijöitä. Tämä tilanteessa missä töiden vähentymistä pidetään väliaikaisena. Jos jostakin syystä tilanne menee sellaiseksi, että voidaan nähdä työtehtävät pysyvästi loppuneeksi, esimerkiksi jouduttaessa lopettamaan toimipiste ja siirtämään toiminnot toiseen yhteen toimipaikkaa, on myös irtisanominen mahdollinen.

Yleisneuvona voidaan sanoa, että kaikki tähän menettelyyn liittyvät asiat on syytä dokumentoida kirjallisesti ja tehdä tarvittaessa muistioita toimenpiteisiin johtaneista seikoista. Pitää myös muistaa, että lomautus on mahdollinen ylipäänsä vain sillä perusteella, että työt ovat vähentyneet ja yhtiöllä on taloudellisia haasteita. Pelkkä koronavirus ei siis yksinään riitä perusteeksi ja jos sillä ei ole vaikutusta liiketoimintaan, on lomauttaminen laiton.

Tämä on poikkeustilanne, onko palkanmaksussa tai muihin työsuhteisiin liittyviin asioihin mahdollista tehdä poikkeuksia?

Tilanteeseen katsotaan soveltuvan yhteistoimintalain 60§ missä säädetään, että on mahdollista jättää yli 20 henkilön yrityksissä noudattamatta yhteistoimintalain tiedottamisaikoja. Kuitenkin on muistettava, että yhteistoimintamenettely tulee aloittaa ensi tilassa poikkeustilan väistyttyä.

19.3.2020 on annettu hallituksen esitys lyhentää etukäteisilmoitusaikaa 5 vuorokauteen. Asian käsittely vienee noin viikon. Päivitämme tiedon, kun päätös asiaan liittyen on tehty.

Nyt on siis työnalla lainmuutos missä lomautuksen ennakkoilmoitusaika lyhenisi 14 vuorokaudesta 5 vuorokauteen. Vielä tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaan lomautus voi alkaa heti, mutta palkanmaksuvelvollisuus on ilmoituksesta lukien 14 vrk ellei työntekijöiden kanssa ole päästy (kirjalliseen)sopimukseen. Kirjallisena laatimisen vaatimus on minun suositukseni, ja perustuu siihen, että vaikka nyt tilanne on kaikille jotenkin selkä, voi myöhemmin tulla moninaistakin erimielisyyttä siitä mitä on sovittu ja mitä, varsinkin jos työttömyyskorvausmekanismi ei olekaan joustava.

Voiko työnantaja jättää noudattamatta 14 päivän lomautusilmoitusaikaa, jos työnteko estyy koronaviruksen vuoksi?

Työsopimuslain mukaan työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Tästä ilmoitusajasta ei lähtökohtaisesti voida poiketa.

Työnantaja ja työntekijä saavat kuitenkin erikseen sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi. Jos tällaisesta sovitaan, ei tarvitse noudattaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa. Lisäksi työehtosopimuksessa voi olla määräyksiä mahdollisuudesta keskeyttää lomautus, joten työehtosopimus kannattaa aina myös tarkistaa.

14 vuorokauden ilmoitusajasta ei siis voida yksipuolisesti työnantajan toimesta poiketa. Poikkeaminen on mahdollista vain, jos työntekijä ja työnantaja sopivat yhdessä, että sitä ei tarvitse noudattaa. Jos tämänkaltainen sopimus tehdään, olisi se syytä laatia kirjallisesti. Eli lähtökohtaisesti tulee aina noudattaa 14 vuorokauden etukäteisilmoitusmenettelyä. Tämän 14 vuorokauden aikana lomautuksen voi perua, jos tilanne ehtii muuttua.

19.3.2020 on annettu hallituksen esitys lyhentää etukäteisilmoitusaikaa 5 vuorokauteen. Asian käsittely vienee noin viikon. Päivitämme tiedon, kun päätös asiaan liittyen on tehty.

Työntekijäni on asetettu karanteeniin, mutta ei ole sairastunut. Minkälaista työpanosta voin odottaa häneltä?

Karanteenitilassa tulee lähtökohtaisesti pyrkiä työskentelemään esimerkiksi etänä. Jos henkilölle on kuitenkin määrätty sairausvapaa, tulee silloin noudattaa sairausvapaita koskevaa sääntelyä palkanmaksusta ja kelakorvauksesta.

Työntekijäni on palannut ulkomaanmatkalta, voinko määrätä, ettei hän saa tulla työpaikalle?

Työnantajalla on tällaisessa tilanteessa, kuten muissakin tilanteissa oikeus määrätä työntekijä jäämään kotiin. Mikäli kyseessä on työnantajan määräys, tulee tällaiselta ajalta kuitenkin maksaa palkkaa normaalisti. Työnantaja ja työntekijä voivat myös keskenään sopia, että työntekijä työskentelee ulkomaanmatkan jälkeen etänä tai pitää esimerkiksi liukumavapaita tai lomapäiviä.

Viranomaiset ovat tehneet 19.3.2020 voimaan astuneen päätöksen, jonka nojalla kaikki ulkomailta Suomeen saapuvat henkilöt on velvoitettu karanteenia vastaaviin olosuhteisiin 14 vuorokauden ajaksi. Heidän tulee siten viranomaisten määräyksen johdosta pysyä erillään muista ihmisistä mahdollisuuksien mukaan. Muutamat järjestöt ovat sivustoillaan ottaneet sen kannan, että työnantajalla ei tällaisen karanteenin ajalta ole palkanmaksuvelvollisuutta, ellei työtä voida järjestää esimerkiksi etätöinä. Tällaisessakin tilanteessa olisi kuitenkin suositeltavaa sopia työntekijän kanssa lomapäivien tai muiden palkallisten vapaiden käytöstä. Mikäli kyseessä on ollut työmatka, tulisi palkka maksaa, vaikka etätyötä ei voitaisikaan tehdä.

Joudunko maksamaan palkkaa, kun työntekijäni lapsien päiväkoti/koulu suljettiin ja työntekijäni ilmoitti jäävänsä kotiin hoitamaan lapsiaan? Saanko velvoittaa työntekijääni tulemaan töihin tällaisessakin tilanteessa?

Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta tällaisen poissaolon ajalta. Lähtökohtaisesti työntekijällä ei tällaisessa tilanteessa ole myöskään oikeutta Kelan etuuksiin.

Työntekijällä on pakottavista perhesyistä oikeus olla tilapäisesti poissa töistä. Mikäli työntekijän pienillä lapsilla ei ole hoitopaikkaa työpäivän ajaksi, voidaan kyseessä arvioida olevan pakottava syy, jonka takia työntekijöillä on oikeus olla palkatta poissa työstä.

Tällä hetkellä päiväkodit ovat yhä auki, mutta mikäli lapsella on vähäisiäkään oireita, ei lasta saa tuoda hoitoon. Tällöin päivähoito on estynyt lapsen sairauden takia ja työntekijällä saattaa työehtosopimuksen mukaan olla oikeus saada palkkaa sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi. Monissa työehtosopimuksissa oikeus palkkaa on kolmelta työ- tai kalenteripäivältä lapsen sairastumisesta lukien.

Asiakkaani ilmoitti, etteivät työntekijäni saa enää tulla työmaalle. Joudunko kuitenkin maksamaan palkkaa omille työntekijöilleni?

Ensimmäisenä kannatta selvittää, voitaisiinko työntekijöille tarjota jotain muuta työtä. Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä. Mikäli asiakas estää työntekijöiden pääsyn työmaalle, eikä työnantajalla ole tarjota muuta työtä, voidaan tätä säännöstä soveltaa. Tällöin palkkaa joudutaan maksamaan enintään 14 päivältä.

Asiakkaan kanssa tehty sopimus velvoittaa myös asiakasta mahdollistamaan sopimusten mukaisten töiden suorittamisen. Siten asiakkaan kanssa on tällaisessa tilanteessa syytä neuvotella siitä, miten yritykselle esimerkiksi palkkakuluina aiheutunut vahinko korvataan ja miten esimerkiksi urakkasopimuksissa mahdollinen kielto vaikuttaa sovittuihin töihin ja aikatauluihin.

Asiakassuhteet ja palveluiden peruuntuminen

Olen myynyt asiakkaalle etukäteen palvelua, jonka olen joutunut peruuttamaan koronaviruksen takia. Olenko velvollinen palauttamaan rahat?

Jo myytyjen ja peruuntuvien palvelujen hinnanpalautusohjeiden tulisi lähtökohtaisesti olla määriteltynä käytetyissä sopimusehdoissa (omissa tai vakiosopimusehdoissa). Mikäli omassa sopimuksessa viitataan esimerkiksi alan yleisiin toimitus-/sopimusehtoihin tms., kannattaa vastausta ensisijaisesti selvittää niistä. Yleisen tulkinnan mukaan Koronaviruksen kaltainen pandemia voidaan suurella todennäköisyydellä tulkita force majeure esteeksi eli ylipääsemättömäksi syyksi, jonka ei voida katsoa olevan toimittajan vastuulla.

Kannattaa toki huomioida, että kaupallinen ja juridinen tulkinta ovat kaksi erillistä asiaa. Vaikka juridista velvoitetta ei olisi, voi kuitenkin olla syytä pyrkiä tilanteen mukaan löytämään ratkaisu, jossa asiakas tulee olosuhteisiin nähden hyvin palvelluksi ja jatkaa asiakassuhdettaan poikkeustilanteen jälkeen.

Sopimukseni on suullinen tai siinä ei määritellä peruutusehtoja, joita voisi soveltaa tässä tilanteessa. Mitä minun tulisi tehdä?

Jos sopimus on suullinen tai sen ehdot eivät mahdollista force majeureen vetoamista, voidaan peruuntuneesta palvelusta joutua palauttamaan rahat. Tämänkaltaisessa tilanteessa on yrityksen liiketoiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää pyrkiä löytämään ratkaisu, joka ei aiheuta yhtiölle kriittisiä tulonmenetyksiä tai maksuvaikeuksia.

Lähtökohtaisesti yritys voi aina keskustella asiakkaan kanssa ja pyrkiä siirtämään palvelun toimittamista tai tarjoamaan sitä myöhäisempänä ajankohtana (esim. siirretyt ryhmäliikuntatunnit, esitykset, tapahtumat jne.)

Asiakas (b2b) haluaa peruuttaa tilaamansa palvelun koronaviruksen takia. Mitä voin tehdä?

Asiakas voi peruuttaa tilauksensa, jos teidän välisellänne sopimuksella se on todettu mahdolliseksi. Jos sopimus ei peruutusta mahdollista, asiakkaan on otettava tilaamansa palvelu vastaan ja maksaa se vaikkei hän sitä haluaisi. Tilanteessa ei ostajan kannalta ole kyse ylivoimaisesta esteestä, kun hän ei ole estynyt maksamasta palvelua. Jos ostaja kuitenkin ilmoittaa halustaan peruuttaa palvelun ostaminen, tulee myyjän pyrkiä minimoimaan aiheutuvat kustannukset esimerkiksi selvittämällä voiko palvelun myydä jollekin muulle.

Yrittäjän oma toimeentulo

Voinko saada työttömyyspäivärahaa, kun yritystoimintani väheni merkittävästi?

Aiemmin päätoimisella yrittäjällä ei ole ollut oikeutta työttömyyspäivärahaan ja sivutoimisella yrittäjällä on voinut olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Päätoimisen yrittäjän osalta työttömyyspäivärahan saaminen on käytännössä edellyttänyt sitä, että yritystoiminta on todistettavasti lopetettu, YEL-vakuutus on lopetettu ja yrittäjä on ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.

Asiaan on tulossa muutoksia, mutta ne eivät vielä ole voimassa, eikä niiden tarkka sisältö ole vielä selvillä. Seuraamme tilannetta ja päivitämme tietoja asian vahvistuessa

Suomen hallitus on 20.3.2020 pidetyssä tiedotustilaisuudessa ilmoittanut, että työttömyysturva laajennetaan väliaikaisesti koskemaan myös YEL-vakuutettuja yrittäjiä. Tällöin päätoimisen yrittäjän todennäköisesti ei edellytettäisi lopettavan yritystoimintaa kokonaan, vaan yritystoiminnan tilapäisluonteinen heikentyminen riittäisi työttömyysetuuden saamiseen. Ilmeisesti yrittäjän tulisi kuitenkin esittää viranomaisille selvitys siitä, miten koronavirustilanne on heikentänyt yrittäjän toimeentulon edellytyksiä. Hallitus ei 20.3. pidetyssä tiedotustilaisuudessa vastannut kysymykseen siitä, olisiko yrittäjällä oikeus peruspäivärahan mukaiseen etuuteen vai ansiosidonnaisiin etuuksiin. Myös yritystoiminnasta koronavirustilanteen aikana kertyvien tulojen vaikutus yrittäjän mahdollisesti saamiin etuuksiin on epäselvä.

Voinko saada korvausta jostain, kun minut tai lapseni määrättiin karanteeniin?

Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa, mikäli yrittäjä on määrätty tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksellä olemaan poissa työstään, eristettäväksi tai karanteeniin. Yrittäjä voi saada tartuntatautipäivärahaa myös niissä tilanteissa, joissa yrittäjän alle 16-vuotias lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin vuoksi, eikä yrittäjä tästä syystä voi tehdä töitä.

Tartuntatautipäivärahan myöntäminen ei edellytä, että yrittäjä olisi työkyvytön. Kelan mukaan päivärahaa ei kuitenkaan saa, mikäli työtä tehdään etätyönä eikä ansionmenetystä synny. Tartuntatautipäivärahaa ei myöskään saa sillä perusteella, että noudattaa hallituksen suositusta jäädä kotiin kahdeksi viikoksi ulkomaanmatkan jälkeen.

Yrittäjän osalta tartuntatautipäiväraha määräytyy sen YEL-vuosityötulon perusteella, joka on voimassa, kun poissaolo alkaa. Tartuntatautipäiväraha myönnetään koko työstäpoissaolopäätöksen ajalle ilman enimmäisaikaa.

Voinko saada korvausta jostain, kun sairastuin koronaan?

Yrittäjällä on oikeus Kelan maksamaan sairauspäivärahaan. Mikäli kyseessä on YEL-vakuutettu yrittäjä, omavastuuaika on sairastumispäivä, jonka jälkeisestä ajalta sairauspäivärahaa voi saada. Sairauspäivärahaa maksetaan arkipäiviltä, eli maanantaista lauantaihin lukuun ottamatta arkipyhiä.

YEL-vakuutetun yrittäjän sairauspäiväraha määräytyy YEL-työtulon pohjalta laskettavan vuositulon perusteella. Mikäli yrittäjä saa myös palkkatuloa työskentelystä toiselle, voi tämä yli 10 arkipäivän sairaustapauksissa vaikuttaa maksettavaan sairauspäivärahaan.

YEL-vakuutetun yrittäjän sairauspäiväraha ei siten määräydy elinkeinotoiminnan tuloksen perusteella tai sen perusteella paljonko yrittäjä on nostanut yrityksestään palkkaa.

Jotta yrittäjä saisi heti sairastumispäivää seuraavasta päivästä alkaen sairauspäivärahaa, tulee hänellä yleensä olla vähintään terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistus työkyvyttömyydestä. Tällainen todistus saattaa olla mahdollista saada myös etänä. Mikäli sairastuminen kestää yli 10 arkipäivää, edellytetään yleensä vähintään lääkärin A-todistusta.

Työntekijälle

Voiko työnantaja velvoittaa työntekijän terveystarkastukseen koronavirustartunnan selvittämiseksi?

  • Mikäli työntekijä on oireeton, eikä hän ole altistunut virukselle, eli ollut kontaktissa virukseen sairastuneen kanssa, häntä ei voida velvoittaa tarkastukseen.
  • Mikäli työntekijä on ollut kontaktissa virukseen sairastuneen kanssa, hänet voidaan määrätä karanteeniin, jolloin hän ei myöskään saa tulla työpaikalle.
  • Mikäli työntekijällä on koronaviruksen oireita, hänet voidaan määrätä eristykseen, jolloin hän ei saa tulla työpaikalle.
  • Karanteeniin ja eristykseen määräämisestä päättää virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri (tartuntatautilain 60 §).

Lähde: https://www.palta.fi/palta/ohjeet-tyonantajille-koronavirustilanteissa/

Vaikuttaako sairaus tai karanteeni vuosiloman kertymiseen?

  • Mikäli työntekijä on estynyt tekemästä työtään sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi (vuosilomalain 7 § 2 mom. 4) kohta), kyse on työssäolon veroisesta ajasta. Esimerkiksi karanteeniin määrääminen on tällainen este. Vuosilomaa kertyy koko esteen ajalta.
  • Työnantajalla ei ole oikeutta koronan vuoksi siirtää tai peruuttaa jo myönnettyä vuosilomaa.

Lähde: https://www.palta.fi/palta/ohjeet-tyonantajille-koronavirustilanteissa/

Milloin tartuntapäivärahaa voidaan maksaa työntekijälle tai työnantajalle?

Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa, kun työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin. Päiväraha voidaan maksaa työnantajalle siltä osin, kun se maksaa työntekijälle poissaolon ajalta palkkaa.

Tartuntatautipäivärahan maksaminen edellyttää, että jokin näistä kolmesta ehdosta täyttyy:

  • kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt työntekijän olemaan poissa töistä
  • sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt työntekijän karanteeniin tai eristettäväksi
  • EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Iso-Britanniassa eristetyllä tai karanteeniin määrätyllä henkilöllä on todistus lääkäriltä, jolla on oikeus määrätä näitä rajoituksia kyseisessä maassa.

Myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada tartuntatautipäivärahaa, jos lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin leviämisen estämiseksi, ja huoltaja on tämän vuoksi estynyt tekemään työtään ja hänelle aiheutuu siitä ansionmenetystä.

Tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa.

Lähde: https://www.kela.fi/tyonantajat-tartuntatautipaivaraha

Tilaa päivitykset

Tilaamalla tästä uutiskirjeemme, saat ajankohtaiset koontimme tämän sivun aihealueista ja sivulla esitettyyn tietosisältöön tehdyistä olennaisista muutoksista.

Sivun sisältöä koostaa Aallon Groupin juridiikan, verotuksen ja taloushallinnon erikoisasiantuntijat. Pyrimme jatkuvasti seuraamaan hallituksen ja lainsäätäjän antamia tiedotteita ja ohjeistuksia sekä niiden vaikutuksia tällä sivulla käsiteltyihin aiheisiin. Päivitämme tätä sivua myös jatkuvasti. Tilaamalla uutiskirjeemme, saat koontiviestin merkittävimmistä muutoksista sivulla käsiteltyihin aiheisiin liittyen.

  • Tutustu tietosuojaselosteeseen tästä. Jättämällä tähän sähköpostisi, liityt Aallon Groupin uutiskirjeen tilaajaksi. Voit perua tilauksen helposti milloin vain.

Vastuu

Sivuilla olevat tiedot on julkaistu informointitarkoituksessa asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja muille liike-elämän toimijoille. Tietoja ei ole tarkoitettu suoriksi toimintaohjeiksi tai oikeudellisiksi neuvoiksi. Aallon Group Oyj ei ota vastuuta tietojen oikeellisuudesta tai sovellettavuudesta yksittäisissä tapauksissa. Yksittäisissä tilanteissa suosittelemme aina olemaan yhteydessä asiantuntijoihimme, jotta kaikki asiaan vaikuttavat seikat voidaan arvioida kokonaisuutena.