Valitse sivu

Yrityssaneeraus voi auttaa yrityksiä selviämään vaikeiden aikojen yli, mutta miten?

29.05.2020 | Blogi

Yrityssaneeraus on laissa yrityksen saneerauksesta säädetty menettely, jolla turvataan taloudellisissa vaikeuksissa olevan jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttäminen. Yrityksen juridisella muodolla ei ole merkitystä lain soveltamisen kannalta.

Yrityssaneeraukseen hakeutuminen on usein nähty vaihtoehtona konkurssille. Valitettavan usein asialla ollaankin liian myöhään, kun tavoite on nimenomaan mahdollistaa järjestelyn kohteena olevan toimijan toiminnan jatkuminen. Yrityssaneerausmenettelyn käynnistäminen edellyttää, että yritystä vasta uhkaa maksukyvyttömyys tai maksukyvyttömyys on luonteeltaan sellaista, että se voidaan todennäköisesti pysyvästi poistaa saneerausmenettelyn avulla.

Periaatteena yrityssaneerauksessa on se, että velallisen maksettavaksi tulevat velat pyritään järjestelemään oikeaan suhteeseen maksukyvyn mukaan. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että osa veloista leikataan pois ja jäljelle jääneeseen velkaan rakennetaan maksusuunnitelma, jonka mukaisesti velkaa lyhennetään. Järjestelyllä pyritään tilanteeseen, jossa jäljelle jäävät velat on mahdollista hoitaa elinkelpoista yritystoimintaa tai osaa siitä jatkamalla. Näin järjestelyn seurauksena myös velkojat saavat osan saatavistaan takaisin.

Yrityssaneeraus voidaan käynnistää käräjäoikeudelle tehdyllä hakemuksella. Hakemuksen voivat tehdä niin velallinen kuin velkojakin. Useimmiten saneerausmenettelyn käynnistystä hakee kuitenkin velallinen itse. Mikäli tuomioistuin päättää, että yrityssaneerauksen aloittamiselle on perusteet, määrää se menettelyyn selvittäjän. Jos puolestaan hakemuksen perusteella arvioidaan, että saneerausmenettely ei parantaisi velallisen maksuvalmiutta eikä toiminnan edellytyksiä, ei saneerausmenettelyä käynnistetä. Tällöin ainoaksi mahdollisuudeksi saattaa jäädä konkurssi.

Käräjäoikeuden määräämän selvittäjän tehtävä on laatia ehdotus saneerausohjelmaksi. Saneerausohjelma pitää sisällään mm. selvityksen velallisen taloudellisesta asemasta sekä toiminnan jatkamiseen, muuttamiseen tai lopettamiseen tähtäävistä toimista ja velkojen järjestelemisestä. Saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen selvittäjän tehtävänä on valvoa velallisen toimintaa menettelyn aikana.

Kun saneeraussuunnitelma on laadittu selvittäjän toimesta, hyväksytään se vielä velkojien kuulemisen jälkeen käräjäoikeudessa. Hyväksytty maksuohjelma määrittelee muun muassa velkojen osasuoritusten aikataulut ja järjestelyn keston. Maksuohjelmassa huomioidaan kaikki saneerauksen hakemuspäivään mennessä kertyneet velat. Saneerausmenettelyn piiriin kuuluvien velkojen perintätoimet myös keskeytetään. Hakemuspäivän jälkeisiä velkoja puolestaan käsitellään normaaleina velkoina, joskin yrityssaneerauksessa olevan toimijan on vältettävä lisävelkaantumista.

Saneerausmenettelyyn hakeutuessa on hyvä huomata, että itse saneerausmenettelystä aiheutuu myös merkintä velallisen luottotietoihin heti, kun käräjäoikeus vahvistaa hakemuksen saapumisen käräjäoikeuteen.

Yrityssaneerauksessa oleva yhtiö saa ”jatkoaikaa”, joka mahdollistaa toiminnan edellytysten ja toimintatapojen kriittisenkin tarkastelun. Saneerauksessa olevan toimijan kannattaakin pyrkiä haastamaan vallitsevan toiminnan periaatteita ja samalla tekemään toiminnan jatkon kannalta tärkeitä uudistuksia.

 

Kiitos kuvasta Andrik LangfieldUnsplash

Kiinnostavatko taloushallinnon polttavat aiheet?

Tilaa uutiskirjeemme, niin saat jatkossa koonnin tämänkaltaisista artikkeleistamme sekä tiedon taloushallinnon keskeisistä ajankohtaisista aiheista suoraan sähköpostiisi.

Taloushallinnon aiheita käsitteleviä asiantuntija-artikkeleitamme tuottavat muun muassa talouden, juridiikan ja verotuksen erikoisasiantuntijamme.

  • Tutustu tietosuojaselosteeseen tästä. Voit perua uutiskirjetilauksesi helposti milloin vain.